Kolumni: Isojakin työllistäjiä tarvitaan

Valtaosa uusista työpaikoista on 2000-luvun Suomessa syntynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Samaan aikaan isojen yritysten rooli työllistäjänä on vähentynyt. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä nettolisäystä on tullut tällä vuosituhannella noin 135 000 työntekijä, kun samaan aikaan isoista yrityksistä on kadonnut 30 000 työpaikkaa.

Keski-Suomesta en saanut vastaavia lukuja käsiini, mutta melko varmasti kehitys on ollut täällä samansuuntainen kuin koko maassa.

Ei kuitenkaan kannata unohtaa suurten yritysten merkitystä työllistäjänä. Niissä 70 yrityksessä, jotka työllistivät Keski-Suomessa viime vuonna vähintään sata työntekijää, oli töissä yhteensä lähes 25 000 ihmistä – tai vieläkin enemmän, jos kesätyöntekijät ja muut lyhyemmässä työsuhteessa lasketaan erikseen.

Perimätieto kertoo, että Jyväskylässä ajateltiin pitkään, että kolme suurta yritystyönantajaa riittää hoitamaan yksityisen puolen työllisyyden: Valmetin, Kankaan ja Schaumanin tehtaat. Kolmikosta on jäljellä enää Valmet. Schaumanin perinteitä tosin jatkaa kolme vuosikymmentä sitten tehtyjen yritysjärjestelyjen jäljiltä UPM:n Säynätsalon vaneritehdas.

Entisen vaneritehtaan ja sahan alueelle Lutakkoon on rakennettu neljännesvuosisadan ajan asuntoja ja työpaikkoja, entisen paperitehtaan alueelle Kankaalle samaa tehdään vielä seuraavat parikymmentä vuotta.

Valmet työllisti viime vuonna Jyväskylässä enemmän väkeä kuin vuosiin. Silti runsaat 1 400 työntekijää on vain puolet 2000-luvun alun huippuvuosiin verrattuna.

Mutta pysähdytään hetkiseksi. Tilastoja ei saa katsoa niin yksioikoisesti, sillä oikeasti työpaikkojen vähennys ei ole läheskään niin suuri.

15 vuotta sitten Valmetiin kuuluneita työpaikkoja löytyy esimerkiksi tuulivoimaloiden vaihteita valmistavasta Moventas Gearsista ja Santasalo Gearsista. Valmetin palveluksessa ennen olleita kartonkikoneiden suunnittelijoita löytyy useiden alihankkijoiden palveluksesta – tekemässä käytännössä samaa työtä kuin aiemmin Valmetin palkkalistoilla.

Jyväskylässä Valmetin toimintoihin kuuluvat paperi- ja kartonkikoneiden ohella selluloosan kuivauskoneet. Lisäksi yhtiöllä on kaupungissa palvelukeskus sekä teknologiakeskus ja koekone.

Kaikkiaan yhtiön Rautpohjan-tehtaalla on töissä noin 1 700 ihmistä, joista noin 300 on tehtaalla työskenteleviä Valmetin yhteistyökumppaneita. Heitä on esimerkiksi vartioinnissa, ruokalassa, siivouksessa ja sisäisessä logistiikassa.

Keski-Suomen yritysrakenteen suurin ongelma ei ole isoissa eikä pienissä – vaan siinä, että keskisuuria teollisuusyrityksiä on liian vähän. Siis sellaisia kiuasvalmistaja Harvian kokoisia yrityksiä. 180 työntekijän Harvia on säilynyt hyvänä työllistäjänä, vaikka perheyhtiön enemmistö meni ensin pääomasijoittajalle ja viime vuonna yhtiö listautui Helsingin pörssiin.

Moni hyvä yritys ei ehdi kasvaa 150–300 ihmisen työllistäjäksi ennen kuin yritys myydään. Viime vuosina on nähty, ettei yrityksen myynti ole huono asia. Aika harvoin yrityksiä ostetaan lopetettavaksi.

Onneksi yritysten myynti näyttää poikivan alueelle uusia yrityksiä tai sijoituksia jo toimiviin yrityksiin. Esimerkiksi Inmicsin ja Paytrailin myyjät ovat halunneet luoda kasvua muissa yrityksissä sen sijaan, että olisivat jääneet vain nauttimaan myyntirahoista.

Kaikki hyvät tai huonot vaikutukset eivät tule ulkoa. Suomen seuraavan hallituksen ohjelma ja tämän vaalikauden päätökset ratkaisevat paljon, tuleeko Suomeen lisää kasvuyrityksiä vai ei.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .