Kolumni: Jyväskyläistyvä Keski-Suomi?

Keski-Suomen päivänä viime kuussa pohdittiin maakunnan tulevaisuutta skenaarioiden avulla. Erään skenaarion mukaan Jyväskylän seudusta tulee saareke autioituneen maaseudun keskelle. Miltä näyttää – toteutuuko skenaario?

Jyväskylän seudulla asuu nyt kaksi kolmasosaa keskisuomalaisista. Vielä viisikymmentä vuotta sitten väestö jakautui tasan Jyvässeudun ja muun maakunnan kesken. Itsenäisyyden alussa, sata vuotta sitten nykyinen Jyväskylän seutu kattoi vain kolmasosan Keski-Suomen väkimäärästä.

Jos kehitys jatkuu suoraviivaisena, vuonna 2050 Jyväskylän seudulla asuisi kolme neljännestä keskisuomalaisista. Ja sadan vuoden kuluttua kaikki.

Jyväskylällä on mennyt hyvin koko maankin mittakaavassa.

Viimeisen 30 vuoden aikana seudun väkimäärä on kasvanut 33 prosenttia. Vain kolmella kaupunkiseudulla oli vielä nopeampi kasvu eli Oululla (56 %), Helsingillä (40 %) ja Tampereella (36 %).

Podiumille Jyväskylä ei siis aivan nouse, mutta lähikaupunkeihin verraten Jyväskylällä on selvä kasvun ykkössija. Kuopion seudulla kehitys on ollut selvästi hitaampaa (16 %), Lahden seudulla nollan tuntumassa (3 %) ja Mikkelin seudulla jo negatiivista (–7 %).

Ilman Jyväskylän seudun nopeaa kasvua Keski-Suomen väestökato olisi ollut suuri, ainakin laskennallisesti. Onko Jyväskylän vahva isku kaupungistuvassa Suomessa pelastanut Keski-Suomen suuremmilta menetyksiltä?

Keski-Suomi on onnistunut lähes pitämään väestö-osuutensa ennallaan. Viime vuonna meitä keskisuomalaisia oli 276 031 eli melko täsmälleen 5 prosenttia Suomen väestöstä. Itsenäisyytemme alkuvuosina osuus oli 5,5 ja 1970-luvun alussa 5,3 prosenttia.

Talouden kehityksen tosiasioita on, että kaupungistumisen myötä kasvava tuottavuus luo kilpailukykyä ja kasvua paitsi kasvualueille myös koko talouteen. Kaupungistuminen ruokkii kasvua ja kasvu kaupungistumista. Suomi on kaupungistunut markkinavetoisesti, ei tietoisen politiikan tuloksena.

Huonommin tunnettu talouden kehityksen tosiasia on alueellisten hyvinvointi- ja tulotasoerojen tasoittuminen. Erot syrjäseutujen ja kasvualueiden välillä eivät ole enää niin suuria kuin vuosikymmeniä sitten. Syrjäkylilläkin tienataan hyvin. Ja monien mielestä, elämänlaatu on kohdallaan.

Ihmisten ja yritysten sijaintivalinnat ratkaisevat myös tulevan alue- ja kaupunkikehityksen suunnan. Miellyttävä, puoleensa vetävä asuinympäristö lienee jatkossa yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Toisille se voi olla dynaaminen kaupunkikeskus, toisille rauhallinen luontoympäristö.

Nopeasti kehittyvän tietoteknologian ja muun infran kehityksen myötä myös pienemmät kaupungit ja maaseutupaikat voivat olla monien tulevien suomalaisten asuinpaikkavalinta. Keski-Suomikaan tuskin jyväskyläistyy kokonaan.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun emeritusprofessori. Hän johtaa osa-aikaisena Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen Kaupungistuva yhteiskunta-ohjelmaan kuuluvaa Jyväskylän osahanketta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .