Kolumni: Kesällä kulutus ja ajankäyttö muuttuvat – suomalaiset syövät grillimakkaraa huhti–syyskuussa yli 14 miljoonaa kiloa

Kesälomat ovat ovella tai jo monilla alkaneet. Samalla useimpien kulutus ja ajankäyttö muuttuvat. Tilastokeskuksen kokoaman kesätilaston mukaan yli kolmannes työllisistä suomalaisista lomailee heinäkuussa ja noin 60 prosenttia joko kesä-, heinä-, tai elokuussa. Suomen kesä on lyhyt, mutta suomalaiset ottavat siitä kaiken irti.

Kesä on ulkomaanmatkailun suosituinta aikaa, vaikka erityisesti heinä–elokuussa sää on Suomessakin keskimäärin siedettävä. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2017 suomalaiset tekivät touko–elokuussa 3,4 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Huomattava osa matkoista suuntautui Etelä-Eurooppaan. Ulkomaanmatkailuun ovat vaikuttaneet ilmastonmuutoksen aikaansaamat huolet vain hiukan.

 

Ulkomaalaisten matkailu Suomeen on vahvassa kasvussa. Onnistunut maabrändäys, viileä ilmasto sekä puhdas luonto aikaansaivat viime vuonna yli 14 prosentin kasvun ulkomaalaisten yöpymisissä. Ulkomaalaisten määrän kasvu vaikuttaa kaikkeen nähtävyys-, elämys-, majoitus- ja ravintolatarjontaan, mikä piristää myös kotimaanmatkailua. Vuonna 2017 rekisteröitiin majoitusliikkeissä yli 6 miljoonaa suomalaisten yöpymistä.

Suomalaisten mielipuuhaa kesällä on kuitenkin mökkeily. Vuonna 2017 noin 819 000 suomalaisella oli vähintään osuus kesämökistä. Kesämökkien hallinta on tyypillisesti isovanhempien sukupolvella, sillä mökin omistajien keski-ikä oli 62 vuotta. Viimevuotisen Nordean teettämän kesälomatutkimuksen mukaan joka neljäs kesämökin omistaja aikoi viettää koko lomansa mökillään.

Kesällä kulutetaan rahaa selvästi enemmän kuin muulloin. Nordean viimevuotisen tutkimuksen mukaan kesäloma lisäsi perheiden rahankäyttöä noin 1 300 eurolla kuukaudessa. Jopa lapsille saatetaan antaa kesällä ylimääräistä viikkorahaa.

Rahaa kuluu kesällä esimerkiksi perhejuhliin, kuten häihin. Ylivoimaisesti suosituin hääkuukausi on heinäkuu. Lasten syntymät ja ristiäisetkin osataan nykyisin ajoittaa kesäkauteen. Kesällä järjestetään myös eniten rippijuhlia. Rippikoulun suosio on pysynyt hämmästyttävän korkeana. Yli 80 prosenttia nuorista käy edelleen rippikoulun, vaikka kirkon vetovoima muuten on laskenut.

Kesällä käydään myös kulttuuritapahtumissa, festivaaleilla ja kesäteattereissa. Kaikissa näissä kävijämäärät ovat miljoonaluokkaa. Huvipuistot ja puuhamaat vetävät puoleensa lapsiperheitä. Pelkästään Linnanmäen vuotuinen kävijämäärä on noin miljoona.

 

Suomalaiset liikkuvat kesällä erityisen paljon vesillä. Omia veneitä on paljon, vaikka niiden määrät ovatkin viime vuosina laskeneet. Moottoriveneitä on käytössä lähes 190 000 ja purjeveneitä 14 000.

Suomalaiset myös syövät eri tavoin kesällä kuin muulloin. Keskivertokuluttajan 12,5 litran vuotuisesta jäätelön kulutuksesta suurin osa tapahtuu kesällä. Tyypillisin kesään painottuva ruoka on kuitenkin grillimakkara. Jopa 85 prosenttia suomalaisista grillaa kesällä makkaraa ja kaupan tilastojen mukaan suomalaiset syövät sitä pelkästään huhti–syyskuussa noin 14,5 miljoonaa kiloa.

Olisiko grillimakkara siis Suomen kesän osuvin symboli?

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston sosiologian professori, joka on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .