Kolumni: Kotitalouksien kulutuksesta voidaan nähdä isoja trendejä, mutta tilastoinnissa pitäisi keskittyä enemmän yksilöihin

Suomalaisten kuluttamista kuvataan tilastoissa yleensä kotitalouskohtaisesti. Kotitalouden jäsenet jaetaan kulutustavoiltaan identtisiin kulutusyksiköihin kotitalouden koon ja tyypin mukaisesti.

Kotitalouden taustamuuttujat, kuten sosioekonominen asema määritellään kotitalouden eniten ansaitsevan henkilön mukaan. Vielä 1990-luvulla viitehenkilöstä käytettiin nimitystä ”päämies”.

Kotitalouksien koot ja muodot ovat viime vuosikymmeninä olleet muutoksessa niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä maissa. 20:n viime vuoden aikana yhden hengen kotitalouksien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut. Kahden hengen kotita-louksien määrä on lisääntynyt 50 prosenttia.

Kotitalouksien keskikoko on nyt hieman alle kaksi (1,99). Erityisesti lapsiperheet vähenevät koko ajan. Lapsiperheiden ostovoima on myös suhteellisesti pienentynyt.

 

Suhteellisesti suurin ostovoima on kahden hengen kotitalouksilla. Näillä takavuosina DINK:eiksi (Double Income No Kids) kutsutuilla kuluttajilla rahankäyttö on viime vuosina kasvanut suhteellisesti eniten ja ero lapsiperheisiin on kaventunut.

Kahden hengen kotitalouksilla on myös mahdollisuus kuluttaa vapaa-aikaan ja luksukseen eri tavoin kuin lapsiperheillä, joilla huomattava osa tuloista kuluu asumiseen ja muihin välttämättömyyksiin.

Yhden hengen kotitalouksien kulutus ei laadullisesti noudata Sinkkuelämää-sarjan stereotypioita. Sinkut kuluttavat suhteellisesti vähemmän kuin muut, mikä johtuu osittain vanhusväestön yhä suuremmasta osuudesta yksinelävistä. Myöskään nuorempien yksineläjien kulutuspotentiaali ei ole kovin hyvä, sillä heidän joukossaan on paljon opiskelijoita ja työttömiä.

 

Kulutuksen laadun tai siihen vaikuttavien tekijöiden tutkimisessa kotitalous ei ylipäätään ole riittävän tarkka tutkimusyksikkö, sillä pienetkin kotitaloudet pitävät sisällään hyvin erilaisia kuluttajia. Kotitalouden viitehenkilön koulutus tai ammatti eivät välttämättä selitä kotitalouden kulutuksesta paljonkaan. Viitehenkilö ei myöskään päätä kaikesta kulutuksesta kotitaloudessa.

Kotitalouden jäsenillä voi olla hyvinkin erilaiset elämäntyylit. Esimerkiksi perheenjäsenten ruokavaliot ovat tyypillisesti erilaisia. Jokaisella kotitalouden jäsenellä on myös omat tekniset laitteensa ja harrastukset ovat yhä 29 useammin yksilökohtaisia.

Miehet ja naiset kuluttavat eri tavoin ja myös sukupolvien väliset erot ovat kasvaneet. Vähenevään lapsiväestöön käytetään yhä enemmän rahaa ja lapsilla on yhä enemmän sananvaltaa perheen kulutukseen.

 

Vaikka kotitalouskohtaisesta kulutuksesta voidaan nähdä kulutuksen isoja trendejä, kulutuksen tilastoinnissa pitäisi keskittyä enemmän yksilöiden kulutuksen tutkimiseen. Paitsi että kulutustavat ovat yksilöllisiä, kulutukseen tarvittava rahakaan ei jakaudu kotitalouden sisällä tasaisesti.

Tosin kotitalouskohtaista analyysia helpottaa tulevaisuudessa yksinasuvien määrän jatkuva kasvu. Vuonna 2018 yksinasuvia henkilöitä oli jo 1 200 000. Se on kaikista suomalaisista kuluttajista yli viidesosa.

 

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston sosiologian professori, joka on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .