Kolumni: Luova tuho parantaa yritysten johtamista

Taloustieteilijät ovat alkaneet kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota johtamisen merkitykseen talouskasvun tekijänä. Hyvä johtaminen on eräänlaista ”teknologiaa”. Sen avulla saadaan työmäärään nähden paljon tuotosta aikaan, eli tuottavuus on korkea.

Eikä kyse ole hiostamisesta – usein päinvastoin. Tutkimus kertoo, että hyvä johtaminen näkyy sekä yrityksen korkeana tuottavuutena että henkilökunnan hyvänä työhyvinvointina.

Herää kysymys, miksi kaikkialla kuitenkin havaitaan myös suuri määrä heikosti johdettuja yrityksiä. Johtamisen laatu vaihtelee valtavasti yritysten välillä. Tämä on havaittu lukuisissa tutkimuksissa ympäri maailmaa.

Kirjakauppojen hyllyt ovat väärällään johtamisen oppikirjoja. Ja uusia johtamisoppeja kehitellään jatkuvasti kiihkeään tahtiin.

Tällaista tarjontaa tuskin olisi ilman valtavaa kysyntää – eikä valtavaa kysyntää olisi ilman polttavaa tarvetta. Vaikuttaa siis siltä, että hyvän johtamisen yksinkertainen resepti on edelleen hukassa.

Kyse lienee siitä, että hyvään johtamiseen ei ole olemassa helppoa reseptiä. Hyvät neuvot ovat tarpeen, mutta usein vaikeat asiat pitää opetella itse. Ja kun kyse on vaikeista asioista, jotkut oppivat ne paremmin kuin toiset. Ja sekin onnistuu usein vasta kovan työn ja hyvän onnen jälkeen.

Taloustieteellisessä tutkimuksessa on etsitty hyvän johtamisen juurisyitä. Korkea-asteen koulutuksella on havaittu olevan huomattava vaikutus. Tulos ei ole suuri yllätys, mutta on tärkeä muistutus.

Erityisen kiinnostava löydös koskee yritysten välisen kilpailun merkitystä. Kovassa kilpailussa yritykset kamppailevat selviämisestään.

Asiakkaiden saamiseksi täytyisi kyetä tarjoamaan entistä laadukkaampia tuotteita kilpailijoita edullisempaan hintaan. Tähän tarvitaan innovaatioita ja hyvää johtamista.

Lisäksi yritys tarvitsee pätevää työvoimaa. Tähän yritys tarvitsee sekä palkanmaksukykyä ja työhyvinvointia – ja niihin tarvitaan hyvää johtamista.

Kilpailu pakottaa yrityksiä kehittämään johtamistaan. Monet yritykset eivät tässä kuitenkaan onnistu. Markkinataloudessa niiden kohtalo on kadota. Näissä yrityksissä tuhoutuu työpaikkoja.

Kun ”luova tuho” toimii, samaan aikaan uusia työpaikkoja kuitenkin luodaan niissä yrityksissä, jotka ovat löytäneet hyvän reseptin laadukkaaseen johtamiseen ja korkeaan tuottavuuteen.

Kun asiat menevät hyvin, työvoimaa siirtyy huonosti johdetuista, heikosti tuottavista ja työilmapiiriltään huonoista yrityksistä hyvin johdettuihin ja tuottaviin yrityksiin, joissa työhyvinvointi on korkea. Tällaisen työvoiman liikkuvuuden ansiosta entistä suurempi osa maan työvoimasta saa yhä parempaa ”johtamispalvelua”. Kansantalouden tasolla tämä näkyy aikaisempaa parempana tuottavuutena ja elintasona.

Tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja johtamisen ratkaisuja tehdään yrityksissä ja työpaikoilla. Valtiovallan vastuulla on ennen kaikkea luoda tälle mahdollisimman otolliset edellytykset. Tähän kuuluu panostuksia koulutukseen, järkevää kilpailupolitiikkaa ja työvoiman liikkuvuuden esteiden raivailua.

FT Mika Maliranta on taloustieteen professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa sekä tutkimusjohtaja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa Etlassa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .