Kolumni: Nuorten uupumisen syy on työn ja opiskelun merkityksellisyyden häviäminen

Viime päivinä on eri medioissa debatoitu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kannanotosta, jossa esitettiin huoli yliopisto-opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta ja jaksamisesta.

SYL:n mukaan opiskelijat ovat huonossa asemassa, koska opintotuki ei kata kesäkuukausia, joten kesällä on pakko tehdä töitä. Ratkaisuksi esitettiin perustuloa, joka mahdollistaisi tarvittavan levon.

Kannanotto nosti ärhäkän some-keskustelun. Opiskelijoiden ehdotus sai aikaan pilkkaa, ilkeilyä ja nimittelyjä erityisesti keski-ikäisten vaikuttajien taholta. Mihin on maailma menossa, kun eliittinuoremme eivät jaksa enää opiskella? Eivätkä he tajua, kuinka paljon etuja heillä jo on: maksuttomat opinnot, opintotuki, valtion takaama opintolaina, opiskelija-asunnot, asumistuki, terveydenhuolto, ateriatuki ja niin edelleen.

 

Opiskelijoita puolustavat puheenvuorot taas korostavat useissa nuorten terveys- ja hyvinvointitutkimuksissa ilmenevää uupumusta ja masennusta.

Erityisen huolissaan nuoret ovat taloudellisesta tilanteestaan ja mahdollisuuksistaan tulevaisuuden työelämässä. Myös ilmastoahdistus vaivaa.

Miten tähän on tultu? Talouslukujen valossa huono-osaisuus on vähentynyt kaikilla mittareilla.

Hyvinvoinnin kokeminen on kuitenkin suhteellista. Nykyiset korkeakouluopiskelijat ovat syntyneet pääosin 1990-luvun puolivälissä tai sen jälkeen. He ovat sukupolvea, joka on kasvatettu kannustavammin kuin ­aiemmat sukupolvet. Nuoret ovat kilttejä. He ovat myös eläneet ennen näkemättömän mate­riaalisen hyvinvoinnin keskellä.

Standardit hyvälle elämälle ovat nousseet korkeiksi. Kilpailu työmarkkinoilla on kuitenkin koventunut. Työelämä ei arvosta kiltteyttä.

Digitalisaatio on mullistanut niin työelämän kuin vapaa-ajankin. Ilmastonmuutos uhkaa sitä elämäntapaa, johon nuoret ovat syntyneet.

Nuoret ovat ristiriitaisen viestinnän keskellä. Digitaalinen markkinointi manipuloi, koukuttaa ja altistaa turhalle kulutukselle ja jatkuvalle vertailulle.

 

Media ja tietokirjat maalailevat synkkiä kuvia tulevaisuudesta, jossa tekoäly ja robotit ovat korvanneet työpaikat ja vain huippuosaajille on tarvetta. Työpaikat katoavat ja uusia syntyy – jos syntyy.

Historiantutkija Yuval Noah Harari ennustaa, että tekoäly tulee korvaamaan niin paljon nykyisiä työpaikkoja, että suuri osa työntekijöistä jää tarpeettomiksi.

Tarpeettomuuden kokemus on ihmiselle pahempaa kuin sorron ja riiston kokeminen, sillä jälkimmäisiä vastaan taisteleminen sentään antaa elämälle tarkoituksen.

Nuoret eivät väsy opinnoissaan siksi, että he opiskelisivat liikaa. Yhtä vähän kuin toimihenkilöt uupuvat siksi, että he tekisivät liikaa työtunteja.

Uupuminen johtuu työn tai opiskelun merkityksellisyyden häviämisestä. Myös kulutuksen täyttämä vapaa-aika koetaan helposti tarkoituksettomaksi.

Merkityksen ja tarkoituksen pitäminen nuorten elämässä on vähintään yhtä tärkeää kuin taloudellinen tuki. Ehkä jopa tärkeämpää.

 

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston sosiologian professori, joka on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .