Kolumni: Stockmannin pörssitarun kohtalonhetki

Kohta Stockan vuokratulot saattavat pysyvästikin ylittää rättimyynnin tulot, Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija Jukka Oksaharju kirjoittaa.

Helsingin pörssissä noteeratusta Spondasta tuli maanantaina julki ostotarjous. Tarjouksen kohteeksi päätynyt Sponda on tullut varsinkin pääkaupunkiseudulla tunnetuksi toimitilojen vuokrauk­seen sekä kiinteistöjen kehittämiseen ja omistamiseen erikoistuneena kiinteistösijoitusyhtiönä.

Spondasta tehdyn ostotarjouksen arvo kohoaa lähes 1,8 miljardiin euroon. Olettaen, että suuromistajat tarjouksen hyväksyvät, he joutuvat miettimään, mihin tämän rahatukon kanssa lähtisi seuraavaksi kalaan. Muiden sijoittajien voi olla syytä miettiä, mihin kohteeseen setelitukko seuraavaksi siirtyy markkinoilla.

Spondan selvästi suurimmalla yksittäisellä omistajalla Mercator Investillä on 28,1 prosenttia yhtiöstä. Tämän Sponda-potin arvo on noin 500 miljoonaa euroa ostotarjouksen mukaisella osakekurssilla. Mercatorin enemmistön omistaa puolestaan ruotsinkielistä kulttuuria edistävä Konstsamfundet.

Jos suuromistajat lähtisivät kyselemään tuttavallisesti vaikkapa Nallen putiikista, missä kohteessa raha voisi tulevaisuudessakin jatkaa tulemistaan rahan luokse, saattaisi vastaus olla yllättäen muotoa ”kiinteistöt ovat nykytilanteessa järkevä kohde”. Vaan mistä niitä sitten saisi takaisin salkkuun alta aikayksikön?

Vilkaistessa laajemmin Helsingin pörssin suuromistajien salkkuihin voi havaita, että Spondalla on taustalla sama suuromistaja kuin monivuotisessa pulkkamäessä luisuneella Stockmannilla. Mainittu Konstsamfundet on jo Stockan toiseksi suurin omistaja osakemäärällä (9,4 prosenttia) ja äänillä (15,1 prosenttia) mitattuna.

Lisäksi yhtiöiden hallituksissa toimii samaa miehitystä. Spondan hallituksen puheenjohtaja Kaj-Gustaf Bergh löytyy Stockmanninkin hallituksesta. Itse asiassa hän toimi vielä viime vuonna jopa sen puheenjohtajana. Tämä kertoo tietenkin vain sen, että hyväksyttävää paikallistuntemusta kiinteistöistä luulisi löytyvän.

Tämän päivän Stockmannissa on kolme palasta: kiinteistöt, Lindex ja tavaratalojen ”liiketoiminta”. Viime aikojen markkinatrendien seuraaminen sallii arvion, että haluttiinpa sitä tai ei, Stocka on jo hyvää vauhtia puolimatkassa kiinteistöyhtiöksi, tavaratalojen bisnekset kun tuntuvat lahoavan ympäriltä pystyyn. Kohta Stockan vuokratulot saattavat pysyvästikin ylittää rättimyynnin tulot.

Stockmannin osakekannan pörssihinta on tänään 510 miljoonaa euroa. Tästä Konstsamfundet omistaa jo 9,4 prosenttia. Näin siltä puuttuvien Stockmann-osakkeiden markkina-arvo on 460 miljoonaa euroa, mikä jää hieman alle Mercatorin todennäköisten Sponda-kauppojen 500 miljoonan euron tulojen.

Spondan kiinteistöt ovat saamassa uuden omistajan rapakon takaa täsmälleen osakekohtaisia nettovaroja vastaavalla arvolla. Tavaratalobisnesten syöksykierteestä johtuen Stockmannin liki miljardin euron kiinteistömassan sisältävä osake noteerataan tasearvoonsa nähden pörssissä nyt vain 0,5-kertaisesti.

Spondan tunnetuimpia omistuksia ovat olleet Helsingissä Citycenter ja Forum. Vaihtamalla mahdollisesti nämä omistukset Stockan kiinteistöomistuksiin suuromistaja voisi nostaa itsensä tavisten suosimien kauppakeskusten operaattorin paikalta varakkaamman väen shoppailureissujen pääjärjestäjäksi.

Ankkalammikolla mietittäneen parhaillaan hakemuksen jättämistä Stockalle talonmieheksi.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.