Kolumni: Työllisyyden mallimaakunnaksi

"On muistettava, että varsinkin pk-yrityksissä uuden henkilön palkkaaminen on iso riski", kirjoittaa Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ar Hiltunen.

Keski-Suomessa 2017 oli kasvun vuosi. Yritysten liikevaihdot nousivat, vienti veti paremmin ja työllisyys koheni. Marraskuussa oli yli 4 000 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten.

Yritysten liikevaihdon kasvu on Jyväskylän seudulla ollut selvästi koko maata parempaa: viime vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 7,7 prosenttia. Koko Keski-Suomessa yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 5,2 prosenttia.

On ollut hienoa kuulla yritysten investoinneista ja kasvu-uutisista, mutta tuleen ei saa jäädä makaamaan. Yritysten kasvun turvaamiseksi kasvun esteitä on poistettava ja byrokratiaa purettava.

Käynnistämme tänä vuonna yhdessä Keski-Suomen Yrittäjien kanssa ajatushautomoita, joiden tarkoituksena on saada laaja-alaisesti uusia ideoita keskusteluun ja käytäntöön. Hankkeen ohjausryhmänä toimii #kasvunmaakunta-ryhmä.

Kasvun takana ovat yritysten isot investoinnit muutaman viime vuoden sisällä. Nyt kun rakennus- ja koneinvestoinnit alkavat olla kunnossa, olisi maakuntaan toivottavaa saada lisää yksityisiä T&K-investointeja ja kilpailukykyä.

Kauppakamarien pk-hallitusbarometriin vastanneista yrityksistä 8 prosenttia, eli runsaat 80 pk-yritystä, kertoi kuitenkin investointinsa viivästyneen tai peruuntuneen perusteettomasti viranomaislupiin liittyvien syiden vuoksi vuosina 2016 ja 2017.

On muistettava, että byrokratiaan juuttuneet investointieurot ovat heti pois talouden kierrosta ja työllisyydestä. Meillä on maakunnassa myös onnistuneita tarinoita viranomaisten joustavasta toiminnasta isoissa investoinneissa. Tällainen toiminta tulee siirtää myös pk-sektorille.

Parantunut tilanne on saanut aikaan sen, että osaavan työvoiman puutteesta on tullut yritysten kasvun este. Näin kokee lähes puolet kauppakamarien yritysparlamentti-kyselyn vastaajista. Työllistämiseen liittyvät riskit ja osaajapula ovat merkittävimmät esteet uusien työntekijöiden palkkaamiselle.

Keskuskauppakamari on laatinut listan keskeisistä rakenteellisista toimenpiteistä työllisyysasteen nostamiseksi. Nousu 75 prosenttiin tulee asettaa Suomen tärkeimmäksi tavoitteeksi vuonna 2018 ja viiden vuoden päästä pitää tähdätä 80 prosenttiin. Ilman uudistuksia vanheneva väestö ei pysty pitämään yllä nykyisiin odotuksiin perustuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Työn verotusta on kevennettävä. Sitä voidaan muuttaa kannustavammaksi alentamalla marginaaliveroprosentteja. Myös lisätulojen verotusta on laskettava nykyasosta. On selvää, ettei verotus nyt kannusta työntekoon. Työn vastaanottaminen tulee olla aina kannattavaa. Sen vuoksi myös kannustinloukut on purettava sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Työvoiman kohtaanto-ongelman lievittämiseksi on järjestettävä joustavaa ja nopeaa koulutusta työvoimapulasta kärsivillä aloilla ja alueilla. On varmistettava, että koulutus täyttää yritysten tarpeet. Byrokratiaa on purettava myös siten, että työn perässä muuttoon kannustetaan.

Työlainsäädäntöä on muutettava joustavammaksi. On muistettava, että varsinkin pk-yrityksissä uuden henkilön palkkaaminen on iso riski.

Keski-Suomen kauppakamari on osaltaan lähtenyt selvittämään ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseen Keski-Suomen osaamisekosysteemin esiselvityksen avulla. Siinä kartoitetaan vielä tarkemmin yritysten tarpeita ja toiveita.

Kasvunmaakunta Keski-Suomen tulisikin eri toimijoiden saumattomalla yhteistyöllä toimia mallimaakuntana työllisyyden parantamisessa.

Kirjoittaja on Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja.