Konnevedellä ollaan ruokahypen huipulla – gluteeniton luomukaura on nyt kova juttu

Konnevetisen Hinkkalan tilan isäntä Olli-Pekka Jalkanen esittelee Albert-kaurahiutalepakettia. Tämä on tilan ylpeys, lippulaiva, jolle tavoitellaan hyllytilaa Suomen kaupoista.

Maaliskuussa lanseerattu Albert on nyt myynnissä noin 30 kaupassa. Tavoite on saada Konneveden pelloilta korjattu kaura ainakin 150 myymälään.

Albertillaan Hinkkalan tilan väki osuu ruokahypen huipulle, sillä kaura on nyt kysyttyä paitsi keliakian myös vähägluteenisen ruokavalion noudattajien vuoksi.

– Tarjolla on monenlaisia kaura­hiutaleita, mutta kotimainen gluteeniton ja lisäksi luomuhiutale on yhdistelmänä sellainen, jota ei juuri Suomessa ole. Tämä ei ole bulkki­tuote, vaan tälle on selkeä, oma käyttäjäkuntansa, Jalkanen sanoo.

Tanskaan myllyyn

Gluteenittomille kauramarkkinoille tuli hiljan lovi, kun Aitokaura Puuppolassa lopetti. Suurimmat kotimaiset toimijat ovat nyt Helsingin mylly ja Raisio.

Pitkälti kilpailusyistä Konneveden Leskelänkylällä kasvatettu kaura lähtee myllyyn Tanskaan. Tanskassa myös pystytään tekemään juuri sellainen tuote, joka haluttiin: höyrytyksellä esikypsytetty, pieni hiutale. Höyrytys antaa hiutaleelle vuoden parasta ennen -päiväyksen, pienuus saavutetaan, kun kauranjyvä puolitetaan ja litistetään.

– Valmis hiutale palaa meille suursäkeissä ja pakkaamme sen Pieksämäellä. Albert-paketin ulkonäkö on tehty yhteistyössä kuopiolaisen mainostoimiston kanssa. Meille tarinan näkyminen on tärkeää, Olli-Pekka Jalkanen kertoo.

Osa tarinaa on tuotteen nimi: Hinkkalan kartano tuli tunnetuksi 1800-luvulla muun muassa kansanrunoilija Albert Kukkosen ansiosta.

Vuoroviljelyssä apilaa

Kauran viljely Hinkkalassa aloitettiin vuonna 2015, mutta potentiaali haistettiin jo joitain vuosia aiemmin. Luomu on ollut selviö aina siitä saakka, kun suvun tila siirtyi vuonna 2000 Olli-Pekka ja Sointu Jalkaselle. Vuosien varrella pelloissa on kasvanut muun muassa ruista ja ohraa, mutta ne ovat luomutuotannossa haastavampia viljoja.

– Kauran rinnalle voisi kasvattaa ainoastaan muita gluteenittomia kasveja, kuten härkäpapua, mutta haluamme pitää asiat yksinkertaisina, Olli-Pekka Jalkanen tähdentää.

Viljelykierto on tärkeää määrällisesti hyvän ja laadukkaan kaura­sadon saamiseksi. Hinkkalassa typpeä tuodaan maahan puna-apilalla. Käytännössä kaikkiaan noin 70 hehtaarin peltoalasta on aina vain kolmannes kauralla ja loput apilalla, joka murskataan peltoon.

– Apilan vaikutuksen huomaa selvästi. Apilavuoden jälkeen kaura­sato jaksaa kasvaa hyvin.

Punahome suurin uhka

Luomutuotannossa oikea-aikaiset ja huolellisesti tehdyt työvaiheet sekä laadukas siemen on kaikki, mitä sadon eteen voidaan tehdä. Mitään kasvinsuojeluaineita ei käytetä.

Vieraslajit, kuten ohran, Jalkaset korjaavat pois käsipelillä. Jotta kaura on gluteenitonta, sen gluteenipitoisuus on oltava alle 20 milligrammaa kilossa.

Suurin sadon uhkista on kuitenkin punahome, joka kiusaa juuri kauraa.

– Punahomeen näkee vasta sitten, kun sato on puitu ja kuivattu ja kaura testataan. Esimerkiksi viime vuoden sato meni rehuksi. Meillä on kahden vuoden sato siilossa puskurina. Sillä pärjätään vielä jonkin aikaa, sillä Albertin markkinointi on vasta alussa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .