Korjausvelan kasvu lisää kattomarkkinoita – Keski-Suomessa aloittaneessa firmassa työpäivä alkaa yhteisellä aamupuurolla

Kattoremonttialan kasvuyritys Kattokeskus-konserni käynnisti toimintansa Keski-Suomessa huhtikuun alussa.

– Liiketoiminnan laajentamisen syynä on jatkuva korjausvelan kasvu, joka konkretisoituu markkinoiden kasvuna, kertoo Kattokeskuksen Jyväskylän yksikönjohtaja Lasse Sivula.

Lisäsyynä Keski-Suomen toimipisteen perustamiselle oli, että Jyväskylä sijaitsee mukavasti Kuopion ja Pirkkalan toimipisteiden välissä.

Kattokeskus on kehittänyt nosturiavusteisen kattoremontin, jonka tarkoituksena on lisätä työturvallisuutta katoilla. Samalla asennustyö nopeutuu, kun raskaiden taakkojen kantaminen vähenee.

– Tuotantojohtaja Henry Riihimäki huomasi viime vuosituhannen lopussa, että tällaista tekniikkaa ei hyödynnetä kattotöissä. Alkuperäinen ajatus oli varmaan vaan helpottaa omaa työtaakkaa, Sivula naurahtaa.

Yhtiö työllistää tällä hetkellä Jyväskylän toimipisteessään 11 työntekijää. Alueella työskentelee kaksi neljän hengen tiimiä ja lisäksi kolme myyntityöntekijää. Koko konsernin henkilöstömäärä on 140 ihmistä.

– Tämän vuoden loppuun mennessä Keski-Suomessa on 25 työntekijää, kertoo Kattokeskuksen markkinointipäällikkö Juho Jääskeläinen.

Yhtiön tavoitteena seuraavan kahden vuoden aikana on työllistää maakunnassa 30–40 henkilöä asentajista myyjiin.

Sivula kertoo, että Seppälänkankaan hallilta löytyvät kaikki tarvikkeet katemateriaalia lukuun ottamatta. Pelti- ja tiilikatemateriaalitoimittajat toimittavat määrämitoilla tilatun katteen suoraa asennuskohteeseen.

– Materiaaleista ei tingitä lainkaan ja kaikki työ tehdään oman talon väellä, Sivula toteaa.

 

Kun remonteissa hyödynnetään ainoastaan omia työntekijöitä, ei aliurakoitsijoille ole tarvetta. Yksi kattoprojekti kestää yleensä 2–3 päivää.

– Minä keitän kaikille puurot hallilla kuudelta, ja seitsemältä tiimi on matkalla työmaalle, Sivula kertoo.

Työmaalla työskentelee neljän henkilön tiimi, joka tekee remontin purkamisesta uutukaiseen.

Jokaisen katon viimeistelee kaksi peltitöihin erikoistunutta tekijää, jotka valmistavat niin harjat, piiput kuin räystäät mittatilaustyönä.

Sivulan mukaan remontti tehdään ensin valmiiksi, sitten työmaa käydään läpi asiakkaan kanssa ja vasta sen jälkeen raha vaihtaa omistajaa.

– Hommat hoidetaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kun luotetaan asiakkaisiin, niin asiakkaat luottavat meihin.

 

Leppälahdessa talon katolla työskentelevät muun muassa Sampo Korkatti ja Olli Sivula.

Lyhyellä juomatauolla Sivula laskee yhteen tiiminsä ensimmäisen kahden ja puolen viikon projekteja.

– Keski-Suomessa olemme ennättäneet tekemään 11 remonttia ja tästä tulee huomenna 12:s valmis katto. Lumimyräkkä vähän hankaloitti työskentelyä, mutta se ainoastaan tarkoitti lumitöitä aamulla, Olli Sivula summaa.

Yksi tiimi remontoi arviolta 3–4 kattoa viikossa. Konserni räätälöi viime vuonna yli 1 500 kattoa taloille ympäri Suomen.

– Paras markkinointikeino meille on ollut naapurustojen puskaradiot. Sivusta seurataan, kun uusi katto kohoaa naapurissa, kunnes uskalletaan kysyä, mitä uusi katto meille kustantaisi. Tämä asiakas löysi meidät Jyväskylän Rakennusmessuilta, kertoo markkinointipäällikkö Jääskeläinen.

Rakennusteollisuus RT:n mukaan korjausvelan määrä kertoo, paljonko rakennuksiin pitäisi investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .