Korkman arvostaa Holmströmin osallistumista talouspoliittiseen keskusteluun

Sixten Korkmanin mukaan Bengt Holmströmin Nobel-palkinto on suuri ilonaihe koko suomalaiselle ekonomistikunnalle ja koko Suomelle.

Paljon yhteistyötä Bengt Holmströmin kanssa tehneen Sixten Korkmanin mukaan Holmströmin Nobel-palkinnolla on suuri merkitys suomalaiselle taloustieteelle. Korkman luonnehtii Holmströmiä tänä päivänä Suomen tunnetuimmaksi ekonomistiksi.

– Juuri siksi, että että paitsi hän on niin valovoimainen henkilö sillä teorian alueella, jota itse on harrastanut, hän on myös osallistunut Yhdysvalloissa aika laajasti keskusteluun rahoitusjärjestelmän toiminnasta, Korkman sanoi.

Korkman arvostaa sitä, että tutkimustyön lisäksi Holmström on osallistunut talouspoliittiseen keskusteluun.

– Hän ei ole pelkästään kammioissa istuva tutkija, vaan hän on aina halunnut osallistua myös Suomen näkymiä koskevaan talouspoliittiseen keskusteluun, Korkman sanoi STT:lle.

Millä tavalla pitää ohjeistaa, palkita tai säädellä yritysjohdon toimintaa?

Holmström jakaa Nobel-palkinnon yhdysvaltalaisen taloustieteen professori Oliver Hartin kanssa. Palkinto tuli sopimusteoriaan liittyvistä tutkimuksista.

Korkman sanoi, että hänen on vaikea arvioida niitä tieteellisiä ansioita, joiden perusteella Holmström palkinnon sai.

– Bengt on korostetusti teoreetikko, joka on tutkinut sopimus-, organisaatio- ja yritysteoriaa. Kysymystä siitä, miten oikeilla kannustimilla ja muilla järjestelyillä voidaan lieventää intressiristiriitoja, Korkman sanoi.

Korkman kuvailee aiheita aika abstrakteiksi ja mutkikkaiksikin.

– Hän on kehittänyt niitä sillä tavalla merkittävästi, että se on palkinnon aihe, Korkman sanoi.

Holmströmin tutkimuksissa on käsitelty esimerkiksi sitä, mikä on sellainen kannustinjärjestelmä, joka ohjaa mahdollisimman järkevällä tavalla yritysjohtoa.

– Hyvin kiistanalainen alue, mutta ymmärtääkseni jotkin Holmströmin artikkelit ovat aivan keskeisiä tätä koskevassa keskustelussa.

Yrityksissä osakkeenomistajat toivovat mahdollisimman suurta tuottoa, mutta käytännössä yritystä johtaa operatiivinen johto.

– Millä tavalla pitää ohjeistaa, palkita tai säädellä yritysjohdon toimintaa, jotta se käytännössä mahdollisimman hyvin vastaa niitä tavoitteita, jotka osakkeenomistajat toiminnalle asettavat. Koska voi hyvin olla, että yrityksen johtajalla on ihan omat muut suunnitelmat. Ehkä hän haluaa esimerkiksi paisuttaa yritystä, jotta hän olisi mahdollisimman suuren yrityksen johtaja, vaikka se ei ole mikään itseisarvo, Korkman antaa kansanomaisen esimerkin.