Koronakriisi ei uhkaa ruokahuoltoa Suomessa, arvioi Pellervon taloustutkimus

Pellervon taloustutkimus (PTT) ennakoi, että koronakriisi voi väliaikaisesti nostaa ruuan hintaa Suomessa. Ruokahuolto ei ennusteen mukaan kuitenkaan ole uhattuna.

–  Ruuan hamstraaminen aiheuttaa kustannusten nousua ketjussa, mikä voi aiheuttaa hetkellisiä hintapiikkejä. Hamstraamisen seurauksena elintarvikeketjussa joudutaan lisäämään resursseja, mikä etenkin poikkeusoloissa aiheuttaa ketjulle ylimääräisiä kustannuksia, toteaa tutkimusjohtaja Hanna Karikallio tiedotteessa.

Poikkeusolojen aikana valmisruokien kysyntä on noussut, samoin leivän ja muiden viljatuotteiden. Ravintoloiden sulkeminen painaa naudanlihan kysyntää, sillä kotona syödään enemmän broileria ja sianlihaa, jotka ovat halvempia. Ruuan ostaminen verkkokaupasta on suorastaan räjähtänyt. Vielä on liian aikaista arvioida, missä määrin muutokset jäävät pysyviksi, PTT toteaa.

Taantuma heikentää ostovoimaa

Pitemmällä aikavälillä koronakriisillä on epäsuoria vaikutuksia. Taloustaantuma laskee ihmisten ostovoimaa, jolloin kulutus siirtyy halvempiin tuotteisiin. Jauheliha nostaa suosiotaan fileiden kustannuksella.

Tämän seurauksena elintarvikeketjuun tulee vähemmän rahaa ja kannattavuus heikkenee. Ruuan hintojen nousu hiipuu tai kääntyy laskuun.

Merkittävä tekijä on koronaviruskriisin kesto ja siitä palautuminen. Vaikutus elintarvikesektoriin jää pieneksi, jos kriisi jää muutaman kuukauden mittaiseksi. Tilanne voi mutkistua, jos koronakriisi venyy seuraavalle kasvukaudelle. Silloin voi syntyä pulaa maataloudessa tarvittavista tuotantopanoksista, kuten öljystä ja lannoitteista.

Kausityövoimasta voi tulla pulaa

Kotimaiseen maatalouteen perustuva elintarvikeketju ja toimivat kauppasuhteet takaavat, että ruokaa on riittävästi, PTT linjaa. Suomessa on sotien jälkeen kiinnitetty kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen paljon huomiota elintarvikehuollon turvaamiseen poikkeusoloissa. Suomen omavaraisuusaste elintarvikkeissa on noin 80 prosenttia.

–  Suomen elintarvikehuolto on turvattu kotimaiseen maatalouteen perustuvan tehokkaan elintarvikejärjestelmän ja toimivien kansainvälisten kauppasuhteiden yhdistelmällä, sanoo PTT:n vanhempi maatalousekonomisti Tapani Yrjölä tiedotteessa.

Kotimaiseen maataloustuotantoon ei PTT:n mukaan ole odotettavissa dramaattisia muutoksia. Viljasato kattaa kotimaisen vehnän ja rehuviljan kulutuksen. Ruista on varastoissa yli vuoden kulutusta vastaava määrä. Maidon ja lihan tuotanto riittää kattamaan kulutuksen.

Tämän vuoden tuotannossa voi kuitenkin syntyä ongelmia ulkomaisen kausi- ja sijaistyövoiman saatavuudesta. Työvoimapula aiheuttaa ongelmia erityisesti puutarha-alalle, jossa istutukset ovat käynnistymässä. Kasvikset ja marjat saattavat kallistua, jos tarjonta työvoimapulan takia vähenee. Se taas heijastuu elintarviketeollisuuteen.

Ruotsin omavaraisuusaste noin 50 prosenttia

Suomessa tilanne on toinen kuin esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa. Uutistoimisto TT:n mukaan Ruotsin elintarvikevirasto on todennut, että maa on omavarainen vain kolmen elintarvikkeen osalta. Ne ovat vilja, sokeri ja porkkanat. Muuten omavaraisuusaste on länsinaapurissa noin 50 prosenttia. Ruotsin maataloustuottajien keskusjärjestö LRF on pitkään vaatinut, että taso pitäisi nostaa noin 80 prosenttiin.

Ruotsissa ei ole viime vuosina enää ylläpidetty varmuusvarastoja.

Suurin uhka maailman ruokajärjestelmälle ovat PTT:n mukaan suurten viejämaiden mahdolliset vientirajoitukset ja kiellot. Sellaisia on joissakin suurissa tuottajamaissa pohdittu. YK:n elintarvikejärjestö FAO ja terveysjärjestö WHO ovat vedonneet, että maatalous- ja elintarvikekauppa saisi jatkua esteettä. Vientirajoitukset uhkaavat aiheuttaa kovaa hintojen nousua tuonnista riippuvaisissa maissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.