Kristallipallo ei näytä uutta Nokiaa

Suomessa kysytään jatkuvasti, mistä löytyisi uusi Nokia ja sitä kautta vaurautta ja hyvinvointia. Asiantuntijoiden mukaan uutta Nokiaa on turha huudella. On äärimmäisen harvinaista, että Suomen kokoisesta maasta voi tulla tietyn alan teknologia- tai markkinajohtaja. Nokian saavutus vaati osaamisen ohella satumaista onnea. Jos ei uutta Nokiaa, niin mistä talouskasvu tulevaisuudessa sitten syntyy?

Edessä isoja ongelmia


Taloudellinen hyvinvointimme perustuu kasvuun. Talouskasvun tavoittelu juuri nyt on ehkä tärkeämpää kuin koskaan ennen, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila.

- Meillä on edessämme isoja ongelmia, joita ei aiemmin ole ollut: väestö ikääntyy ja työväki vähenee. Kasvu on välttämätöntä, jotta selviämme sosiaalipoliittisista velvoitteistamme ja talouskriisin aikana kasvaneesta velasta, Ylä-Anttila näkee.

Hänen mukaansa Suomella on menossa taloushistoriansa vaikeimmat ajat.

- Ulkoiset tekijät eivät tällä kertaa vedä meitä kasvuun. Maailmantalouden kasvu on heikkoa, eikä valuuttakurssien muutosten kaltaista aputekijää enää ole.

Määritelmänsä mukaisesti talouskasvu on talouden tuottamien tavaroiden ja palvelujen arvon lisääntymistä. Sitä mitataan tavallisesti reaalisen bruttokansantuotteen (bkt) prosenttimuutoksella. Talouskasvu ei tarkoita sitä, että tuotetaan samoja tai entisiä tuotteita ja palveluita entistä enemmän.

- Talouskasvu on vain ja ainoastaan tuottavuuden kasvua, Ylä-Anttila sanoo.

Tuottavuus tarkoittaa, että työt tehdään entistä paremmin - ei sitä, että entistä työtä tehdään enemmän. Tuottavuus kasvaa, kun valmistetaan samassa ajassa enemmän tai arvokkaampia tuotteita.

MISTÄ TALOUSKASVUA ja tuottavuuden kasvua sitten vuollaan?

- Sellainen ajatus, että voitaisiin nimetä tiettyjä toimialoja tai teknologioita, on aika hankala. Elämme maailmassa, missä toimialoittaisella erikoistumisella ei enää luoda maille kilpailuetua, tutkimusjohtaja Ylä-Anttila toteaa.

Hän lähestyy asiaa yleisemmästä näkökulmasta. Maailmassa on isoja ongelmia, jotka on ratkaistava. Niiden tutkiminen ja mahdolliset ratkaisut luovat edelleen kysyntää erilaisille tavaroille ja palveluille. Tällaisia ongelmia ovat Ylä-Anttilan mukaan esimerkiksi ympäristö- ja ilmasto-ongelmat, ruuan riittävyys, köyhyyden poistaminen sekä turvallisuuteen liittyvät asiat.

Missä Suomen erikoisosaaminen voisi tässä kuviossa olla?

- Esimerkiksi veden puhdistamiseen, terveydenhuoltoon tai suurten järjestelmien hallitsemiseen liittyvissä asioissa, Ylä-Anttila arvioi.

Hänen mukaansa talouskasvu tulee siitä, että työnjako lisääntyy. Maat tekevät sitä, mitä ne parhaiten osaavat tai sitä missä kullakin maalla on suhteellinen etu.

- Maailmassa on meneillään tuottavuuskasvun kolmas aalto, jossa maat erikoistuvat pikemminkin työtehtävittäin kuin toimialoittain. Ihmiset siirtyvät tehtävästä toiseen organisaatioiden sisällä ja niiden välillä. Työn sisältö muuttuu jatkuvasti.

Näin on jo käynyt: Intia tekee ohjelmistoja, Kiina teollisuuden kokoonpanoa ja Japani komponentteja.

- Suomi voisi erikoistua tutkimukseen ja tuotekehitykseen, Ylä-Anttila esittää.

Hän perustaa näkemyksensä suomalaisen koulutuksen tasoon. Meillä noin kolmasosa työikäisestä väestöstä on saanut korkeakoulutasoisen koulutuksen. Tutkijoiden määrä suhteessa työikäiseen väestöön on Suomessa maailman korkein.

KASVU TULEE IDÄSTÄ, uskoo puolestaan Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

- Kylmän sodan päättyessä Suomen talous muutti idästä länteen, nyt muutetaan taas lännestä itään. Keskisuurten ja vähän isompien yritysten, joilla aiemmin oli kotimarkkinana Suomi, kasvu tulee Venäjältä. Globaalien yritysten, kuten Nokian, Koneen ja Wärtsilän, kasvu tulee Aasiasta.

Tulevia kasvualueita on Penttilän mukaan vaikea veikata.

- Kun ei eletä suunnitelmataloudessa, ei oikein voi sanoa. Suurin yllätys minulle on ollut, että tästä lamasta on tultu tähän mennessä ulos samalla rakenteella kuin siihen mentiin. Konkursseja on ollut vähän.

Palvelujen viennissä Suomi on Penttilän mielestä vähän myöhässä.

- Kun puhutaan palvelujen viennistä, puhutaan siitä, mitä esimerkiksi Kone ja Wärtsilä tekevät. Suomen palveluiden vienti on voimakkaasti kiinni teollisessa osaamisessa. Jos teollinen osaaminen ja valmistus katoaa kokonaan, se iskee myös palveluihin.

Penttilän mukaan on kaksi asiaa, joita suomalaiset osaavat paremmin kuin muut: koulutus ja terveydenhuolto.

- Se, missä meidän pitäisi olla hyviä, muttei olla, on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen vienti. Silti emme pysty elämään näillä asioilla ja miksi emme pysty? Ne ovat julkisia toimijoita.

RUOTSILLA ON hänen mukaansa paljon paremmat edellytykset koulutusvientiin, sillä se mahdollisti 1990-luvulla yksityiset peruskoulut.

- Sille pohjalle on helpompi rakentaa aitoa koulutusvientiä. Suomesta viedään valtiosta valtiolle ja tehdään diilejä ministeriöiden välillä eikä siten, että vienti olisi Ikea-tyyppistä, suoraan asiakkaille tarjottavaa koulutuspalvelua. Sama on terveyspuolella; sen sijaan, että veisimme terveysosaamista maailmalle, ruotsalaiset pyörittävät kohta meidän kaikkia terveyskeskuksiamme.

Penttilä esittää kuntasektorin avaamista yksityisille palveluntarjoajille. Se mahdollistaisi sen, että syntyisi loistavia menestystarinoita palvelujen viennissä.

Penttilän mukaan Suomella on kuitenkin toivoa.

- Suomi on aina pystynyt uusiutumaan kriiseissä. Uskon, että pystytään nytkin. Me olemme pragmaattisia ja uudistuskykyisiä. Pakon edessä pystymme tekemään ratkaisuja. Hyvin meille käy.

Hän pitää mahdollisena sitäkin, että paineet työn siirtymisestä hieman helpottavat.

- Saksa on osoittanut, että se pystyy harjoittamaan aika perinteistä teollista toimintaa, tekemään esimerkiksi risteilijöitä halvemmalla ja tehokkaammin kuin me. Voi olla, että kaikki työ Aasiaan -vaihe vähän rauhoittuu ja fiksusti toimintoja parantamalla pystytään tulemaan toimeen, kun taloudenpito muuten yrityksissä ja valtiolla on ollut hyvää.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON kansantaloustieteen professorin Kari Heimosen mielestä Suomen selviytymisessä olennaista ovat osaaminen ja mukautumiskyky.

- Nopea mukautuminen on kaikkien pelastus, niin ihmisten kuin yritysten.

Heimonen korostaa koulutuksen merkitystä ja sitä, että suomalaisten kannattaa olla teknologian eturintamassa.

- Hyvä koulutus tarjoaa mahdollisuuden, kun maailma muuttuu nopeasti. Emme voi ennakoida teollisuuden kysyntää ja sitä mitä maailmassa tapahtuu, hän sanoo.

Nano kasvaa kääpiöstä isoksi, muttei pelastajaksi


Nanoteknologiasta odotettiin yhtä Suomen pelastajaa 2000-luvun alkuvuosina. Jyväskylän yliopiston Nanoscience Centerin (NSC) johtaja, professori Jouko Korppi-Tommola ei pidä pelastuspuheita realistisina.

- Nanosta ei tule pelastajaa. Suomi on kuitenkin saatu herätettyä nanoteknologiaan ja nanoinfra (perusta) on saatu rakennettua. Jos pohjaa ei olisi luotu, olisi pudottu vauhdilla kulkevasta globaalista nanojunasta, hän sanoo.

Nano työllisti Suomessa vuonna 2004 reilut 300 ihmistä, ja nyt se työllistää kymmenkertaisen määrän. Vuodelle 2013 ennustetaan jo 11 000-12 000 työpaikkaa. Suomessa on runsaat 200 nanoteknologiaa hyödyntävää yritystä.

Nanoteknologia on mahdollistava teknologia, jota hyödynnetään monilla aloilla, esimerkiksi lääke-, auto-, tekstiili-, maali- ja ict-teollisuudessa. Suomalaiset tuntevat nanon parhaiten uutuussuksista, jotka luistavat ja pitävät ilman voitelua.

Jyväskylä on ollut keskeisessä roolissa Suomen nanokehityksessä. Nanoscience Center työllistää yli 100 henkeä, joista 14 on professoreita.

NSC työskentelee yhteistyössä teollisuuden kanssa. Se tarjoaa monille suuryrityksille, esimerkiksi Nokialle, Metsolle, Moventakselle, UPM-Kymmenelle ja Kemiralle ikkunan nanoteknologiaan.

Etuliite nano tarkoittaa kreikan kielessä kääpiötä. Nanometri on millimetrin miljoonasosa.

Nanotiede on poikkitieteellistä. Se yhdistää perinteiset luonnontieteet, kuten fysiikan, kemian ja biologian, uudella tavalla. Kemistit valmistavat perinteisen kemian mittakaavassa suuria ja haasteellisia muutaman nanon kokoluokkaa olevia yhdisteitä, fyysikot pyrkivät yhdistämään nämä toiminnallisiksi laitteiksi ja materiaaleiksi, ja biologit puolestaan pyrkivät yhdistämään niihin biologisesti merkittäviä funktioita, vaikkapa lääkeaineen tunnistus- ja kuljetuskyvyn. Sovellusmahdollisuudet nanotieteissä ovat lähes rajattomat ja alan kehitysnäkymät ovat huikeat.

- Ala kasvaa kuin mustekalan lonkerot, Korppi-Tommola kuvailee.

Hänen mukaansa on kuitenkin vaikea tietää, mistä uusi menestystuote putkahtaa.

- Sadasta tutkitusta ideasta yksi prosentti tai vähemmän on kaupallisesti kannattavia, hän huomauttaa.

Ongelmana on, että monet yritykset eivät tunnista nanotuotteiden mahdollisuuksia.

Suomesta voi tulla nanoteknologiassa menestyjä, mutta nanoa viedään eteenpäin koko maailmassa. Suomen kansallinen nanoinvestointi on tähän mennessä 150 miljoonaa euroa. Globaalisti nanotutkimukseen on käytetty 25 miljardia euroa.

Tämä juttu julkaistiin alunperin 7.1. ilmestyneessä Keskisuomalaisen 140-vuotislehdessä. Julkaisemme nyt verkossa uusintana osan jutuista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.