Kuopiokin paineli ohi

Talouden valopilkkujen takaa löytyy ankea todellisuus. Keski-Suomessa pitäisi kääriä hihat ja ryhtyä töihin, jotta maakunta ei ala näivettyä.

Torstaina julkistettu Keski-Suomen Aikajana on päällisin puolin myönteistä luettavaa. Valopilkkuja löytyy viennin kasvusta, matkailualan vahvasta menosta sekä metsäteollisuuden laskun pysähtymisestä. Aikajanan tarkempi tarkastelu antaa kuitenkin synkän kuvan Jyväskylän seudun ja Keski-Suomen tilanteesta.

Keski-Suomen Aikajana on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä ajankohtaiskatsaus, jossa kuvataan ja analysoidaan maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta. Se on paras ja tuorein mittari, mikä on käytettävissä.

Maakunnan sijoitus tippui viime vuonna

Jyväskylässä asuu jo puolet keskisuomalaisista ja kun mukaan lasketaan naapurikunnat, seudulla on enemmistö maakunnan asukkaista. Tämän veturin pitäisi vetää kunnolla, mutta puhti ei ole riittänyt vuosiin. Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy:n tekemän kilpailukykyanalyysin mukaan Jyväskylän asema Suomen seutukuntien joukossa on nyt jopa huonompi kuin vuonna 1995, vaikka 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla alueen kasvu oli huimaa.

Aron listalla Jyväskylän seutukunta oli vuonna 1995 kahdestoista, 2000 kahdeksas ja vielä vuonna 2008 yhdeksäs. Viime vuonna sijoitus oli vasta kolmastoista.

Vaikka Keski-Suomesta katsottuna Jyväskylän seutukunnalla näytti pitkään menevän paremmin kuin Kuopion seudulla, vain vuonna 2000 Jyväskylä oli vertailussa Kuopion edellä. Viime vuonna Kuopion seutukunta nousi jo viidenneksi. Kärkinelikossa olivat Helsingin, Vaasan, Tampereen ja Turun seutukunnat. Jyväskylän seutukunnan edellä olivat myös Oulun, Porvoon, Seinäjoen, Rauman, Rovaniemen, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan seutukunnat.

Mittareina ovat alueiden talous, työllisyys, väestö, kuntatalous ja osaaminen.

Yritysten liikevaihdon kasvu heikkoa

Tuoreimmassa Aikajanassa verrattiin kuuden suuren kaupungin (Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku) elinkeinoelämän tilaa. Sen mukaan taantuma on aiheuttanut Jyväskylän seudulla suurempia ongelmia kuin useimmilla suurilla kaupunkialueilla, mutta se on vaikuttanut kaikilla suurilla kaupunkialueilla yhdessä teollisuuden rakennemuutoksen kanssa. Jyväskylän ja Oulun seuduilla negatiiviset vaikutukset ovat olleet suurimmat, mikä näkyy erityisesti yritysten liikevaihdon kasvun hiipumisena ja korkeana työttömyytenä.

Yritysten liikevaihto kasvoi Jyväskylän seudulla suurista kaupunkialueista heikoimmin vuonna 2011 ja Oulun jälkeen toiseksi heikoimmin vuonna 2012.

Nämä alueet jäivät myös jälkeen  koko maan kasvusta. Tampereen, Turun, Kuopion ja Lahden seuduilla kasvu oli kumpanakin vuonna nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin, vaikka niissäkin kasvu hiipui viime vuonna. Oulu koki suurista kaupunkialueista jyrkimmän pudotuksen.

Jyväskylän työttömyysaste oli viime vuonna suurten kaupunkialueiden korkein yhdessä Oulun kanssa, 12,5 prosenttia.

Kuluttajatuotteiden valmistajia tarvitaan lisää

Monella alueella luontaiset edellytykset ovat paremmat kuin Keski-Suomessa, mutta Kuopion ja Jyväskylän väliltä edellytyksistä on turha hakea isoja eroja. Ehkä Pohjois-Savossa asiat vain tehdään paremmin. Julkishallinnon työpaikkojen osuus on Jyväskylässä korkea verrokkikaupunkeihin verrattuna.

Selityksiä löytyy esimerkiksi yritysrakenteesta. Keski-Suomi on vientivetoinen maakunta, jossa tehdään paljon investointituotteita, esimerkiksi metsäteollisuuden koneita ja laitteita. Tarvittaisiin paljon kiuasvalmistaja Harvian kaltaisia kuluttajatuotteita valmistavia yrityksiä.

Keski-Suomen viennistä on sitten syksyn 2008 kadonnut miljardi euroa ja 7·500 henkilötyövuotta. Miinusten paikkaaminen on hurjan vaikeaa.

Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen kiteytti tilanteen vakavuuden Aikajanan julkistamistilaisuudessa torstaina.

– Jos tänne ei synny työpaikkoja, väki alkaa vähetä. Suomi hakeutuu väkisin tasapainotilaan.

Päiväsen mukaan tietoa ongelmista on riittävästi tarjolla, nyt on tekemisen aika. Nousu ei kuitenkaan synny pelkillä julkisen vallan toimilla; ne korkeintaan voivat luoda edellytyksiä yritystoiminnalle. Uusia yrityksiä onneksi syntyy Jyväskylän seudulla edelleen hyvin, mutta niistä ei ole nopeasti työllisyyden pelastajaksi.

Matkailusta nousua

Matkailu on yksi Keski-Suomen viime vuosien kasvualoista. Maakunnan matkailuyritykset ovat investoineet vuodesta 2007 lähtien 200 miljoonaa euroa, ja tuloksetkin alkavat näkyä.

Viiden prosentin maakuntana tunnettu Keski-Suomi on matkailussa kuuden prosentin maakunta majoitusvuorokausilla mitattuna.

Matkailun vahvistuminen ei ole ollut julkisen tuen varassa. Olisiko matkailusta mahdollisuus ottaa mallia muillakin aloilla? Menestys kertoo, että asioita on tehty oikein.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kodikasta puhelinmyyntiä Jyväskylään