Lähde: EKP lisää Kreikan pankkien hätärahoitusta

Euroopan keskuspankki (EKP) jatkaa Kreikan hätärahoitusta ja lisää rahoituksen enimmäismäärää, kertoi nimettömänä pysyttelevä pankkilähde uutistoimisto AFP:lle keskiviikkona illalla. Lähteen mukaan Kreikan pankkien hätärahoituksen korotuksesta on päätetty ja enimmäismäärä nostetaan 68,3 miljardiin euroon 65 miljardista.

Kokousta koskeneiden ennakkotietojen mukaan hätärahoituksesta olisi ollut kahtalaista ilmaa. Saksan Bundesbankin pääjohtajan Jens Weidmannin kerrottiin olleen hätärahoituksen kasvattamista vastaan, mutta joukossa olisi lievemmällä kannalla oleviakin.

Eräs euroalueen keskuspankkilähde puolestaan ennusti "hienoista nousua" Kreikan hätärahoitukselle korostaen, että EKP:n "täytyy yrittää säilyttää rahoitusvakaus" eikä "sen tehtävä ole antaa Kreikalle mitään opetusta".

Vuonna 2013 EKP uhkasi lopettaa Kyproksen hätärahoituksen painostaen sitä hyväksymään esitetyn lainaohjelman.

Kreikka pyytää lisäaikaa tukineuvotteluihin

Kreikan on määrä pyytää torstaina jatkoaikaa tukineuvotteluihin. Virallinen pyyntö on tarkoitus lähettää euroryhmän puheenjohtajalle torstaiaamuna.

Muut euromaat eivät välttämättä suostu pyyntöön, koska Kreikan mukaan kyse ei ole hätälainaohjelman jatkamisesta. Kreikan hallituksen tiedottajan mukaan Kreikka hakee jatkoa lainasopimukseen, mutta ei lainoihin liittyvään ohjelmaan.

Velkojat eivät ole valmiita myöntämään Kreikalle tukilainoja, ellei maa noudata tukiohjelman ehtoja. Ohjelma vaatii Kreikalta säästötoimia ja talousuudistuksia.

– Ei voi olla niin, että haetaan jatkoaikaa ilman sovittuja uudistuksia, sanoo Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble.

Kreikan tukiohjelma erääntyy helmikuun lopussa. Ilman sitä Kreikka uhkaa ajautua maksukyvyttömäksi.

Velkojat ovat valmiita neuvottelemaan lainaehdoista, jos Kreikka ensin pyytää ohjelmaan jatkoa. Kreikalle tämä on vaikeaa, koska uusi hallitus on luvannut äänestäjille sanoutua ohjelmasta irti.

Kreikan hallitus tarjosi keskiviikkona tuhansille valtiolle velkaa oleville yksityisille ja yrityksille osittaista velka-armahdusta. Apulaisvaltiovarainministeri Nadia Valavani sanoi, että velalliset, jotka lupautuvat maksamaan 200 euroa etukäteen, voivat saada lopulle velalleen jopa 50 prosentin leikkauksen.

Kreikan valtiolta on saamatta veroja ja sosiaaliturvamaksuja kaikkiaan 76 miljardia euroa. Valavanin mukaan siitä on realistisesti kerättävissä vain yhdeksän miljardia euroa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.