Lehmän lantakin valjastetaan ilmastotyöhön Valion uudessa pilottilaitoksessa

Valion Nivalaan suunnitellusta laitoksesta ei ole vielä investointipäätöstä.

Valio pyrkii hiilineutraaliin maitoketjuun vuoteen 2035 mennessä.

– Valio ei ole ainoa alan yritys maailmassa, joka pyrkii parantamaan ilmastotehokkuutta, mutta muilla tavoite ei välttämättä ole näin kova, sanoo Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen.

Nousiaisen mukaan Valio tekee sitä, mitä kaikkien toimialojen pitää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdä. Tavoitevuosi 2035 on keskiarvo EU- ja valtiotason sekä ympäristöjärjestöjen hiilineutraaliustavoitteista Suomessa.

– Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan fossiilisista polttoaineista pitäisi päästä eroon vuoteen 2040 mennessä, ja Suomessa hiilineutraaliustavoitteeksi on äskettäin ehdotettu samaa vuotta. Ympäristöjärjestöt vastikään esittivät vuotta 2030. Valio pyrkii siihen väliin, visioi Nousiainen.

Valiolaisilta tiloilta 80 prosenttia maidosta

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna maitosektorin päästöt olivat noin 4,4 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Valion laskelmien mukaan esimerkiksi kevytmaidon hiilijalanjäljestä valtaosa, 93 prosenttia syntyy alkutuotannossa. Kuusi prosenttia syntyy tuotannossa ja prosentti kuljetuksissa.

 

Valiolla on iso rooli maitosektorin päästöjen vähentämisessä, sillä noin 80 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta tulee valiolaisilta maitotilayrittäjiltä. Osuuskuntamuotoisen Valion omistavia maitotiloja on noin 5 300 ympäri Suomen. Osuuskuntamuotoisuus tarkoittaa sitä, että Valio maksaa toimintansa kaikki tuotot vastaanottamansa maidon hinnan kautta omistajatiloille.

Haastajista esimerkiksi Arlalla on Suomessa 550 maidontuottajaa.

– Parhaillaan Arlalla työstetään vuosille 2030 ja 2050 konsernitason ilmastotavoitteita johtavia asiantuntijoita kuunnellen. Julkaisemme tavoitteet ja suunnitelmamme ensi vuoden aikana, kertoo Arlan viestintäjohtaja Sirpa Rinne.

Lannasta lannoitetta, vettä ja biokaasua

Maitosektorilla haasteena on lehmä, joka märehtiessään röyhtäilee voimakasta kasvihuonekaasua metaania ilmakehään. Maidon hiilijalanjäljestä vajaa puolet tulee lehmästä.

Lehmällä on kuitenkin osaratkaisu ongelmaan: lanta.

Valio patentoi vuonna 2017 lannanerotusteknologian, jolla lannasta tehdään lannoitteeksi sopivaa nestemäistä typpi- ja kiinteää fosforilannoitetta. Prosessissa syntyy myös puhdasta vettä ja sen yhteydessä voidaan tuottaa biokaasua.

– Lannan energian avulla on mahdollista vähentää 60–70 prosenttia raakamaidon hiilijalanjälkeä, sanoo Nousiainen.

 

Päästöt vähenevät, kun biokaasulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Lisäksi lannasta tuotettujen lannoitteiden ansiosta kemiallisten lannoitteiden tarve tiloilla vähenee.

– Olemme karkeasti laskeneet, että jos kaikki lanta saataisiin talteen, siitä tuotettu biokaasu riittäisi polttoaineeksi maidon keräilyyn, tuotteiden jakeluun ja traktoreihin, ja vielä jäisi ylikin, sanoo Nousiainen.

Pilottilaitoksesta ei ole vielä investointipäätöstä

Valion uutta lannanerotusteknologiaa käyttävän pilottilaitoksen piti valmistua tänä vuonna Nivalaan keskelle suuria maitotiloja. Projekti on kuitenkin venynyt.

– Ympäristölupien saaminen uudelle teknologialle vie odotettua enemmän aikaa. Yksi ympäristölupa saatiin mutta siitä valitettiin. Ympäristöluvitus on aloitettu uudestaan ja taloudellinen arvio on työn alla mutta investointipäätöstä laitoksesta ei ole tehty, kertoo Nousiainen.

Parhaillaan Valio käynnistää lantaekosysteemiä, jossa maitotilat muiden toimijoiden kanssa rakentavat paikallisia ratkaisuja lannan käsittelyyn. Teknologisia ratkaisuja etsitään start up -hengessä.

– Ongelmana on, että lanta on hajallaan pitkin Suomea, siksi tarvitaan paikallisia ratkaisuja, korostaa Nousiainen.

Hiiliviljely toinen keskeinen keino

Lannan lisäksi toinen keskeinen ratkaisu Valiolla kohti hiilineutraalia maitoketjua on maitotilojen kouluttaminen hiiliviljelyyn yhteistyössä ympäristösäätiö Baltic Sea Action Groupin kanssa. Hiiliviljelyssä nurmen ja maaperän hiilivarastoa pyritään erilaisin viljelykeinoin kasvattamaan.

Valio aloittaa hiiliviljelykoulutukset ensi vuonna pilottitilojen kanssa, ja hanketta tuetaan tutkimuksella. Tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä kaikki valiolaiset tilat on koulutettu hiiliviljelyyn.

Metaanipäästöt puolittuneet 50 vuodessa

Myös lehmien aiheuttamat metaanipäästöt ovat vähentyneet ja niitä pyritään edelleen vähentämään. Päästöt maitolitraa kohti vähenevät, kun lehmät jalostuksen ja hyvän hoidon ja ruokinnan ansiosta tuottavat maitoa entistä enemmän ja entistä pitempään.

– Lypsylehmien metaanipäästöt ovat puolittuneet Suomessa 50 vuodessa, sanoo Nousiainen.

Syynä päästöjen pienenemiseen on ennen kaikkea lehmien määrän väheneminen. Vuonna 1965 Suomessa oli paljon pientiloja ja niillä reilut 1,1 miljoonaa lypsylehmää. Viime vuonna lypsylehmiä oli 280 000.

Samaan aikaan kuitenkin maidontuotanto lehmää kohden on yli kaksinkertaistunut. Vuonna 1965 maidontuotanto oli lehmää kohden 3 277 litraa mutta viime vuonna jo 8 534 litraa. Tämän seurauksena maitolitraa kohden muodostunut metaanimäärä on pienentynyt voimakkaasti.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .