Lisävallan antaminen veropäätöksistä EU:lle arveluttaa Petteri Orpoa – "Isot jäsenmaat pystyisivät aika pitkälle dominoimaan veropolitiikkaa"

Suomi varoo päästämästä isoja EU-maita niskan päälle veropäätöksissä. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomi haluaa pitää veropolitiikan kansallisissa käsissä, ja hän suhtautuu hyvinkin varauksella hahmotelmiin EU:n yhteisen päätöksenteon helpottamisesta.

EU-maiden valtiovarainministerit tunnustelevat kantojaan tiistaina Brysselissä.

Komissio on toivonut, että jäsenmaat harkitsisivat luopumista veropäätösten yksimielisyysvaateesta ja siirtymistä päätösten tekemiseen määräenemmistöllä.

Veropäätöksiin vaaditaan nykyisin vihreää valoa kaikilta 28 jäsenmaalta, mikä on tuottanut joskus suuria vaikeuksia.

Määräenemmistö taas täyttyy, jos esityksen takana on 55 prosenttia jäsenmaista ja nämä jäsenmaat edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väkiluvusta.

Viimeksi suurta huomiota sai pitkällinen vääntö digilehtien arvonlisäverosta. Lähes kaikki EU-maat olivat samoilla linjoilla siitä, että jäsenmaille pitäisi antaa mahdollisuus laskea digijulkaisujen vero painotuotteiden tasolle.

Tshekki kuitenkin jähmetti päätöksenteon edistääkseen omaa agendaansa toisessa verokysymyksessä. Kokous toisensa jälkeen ministerit lähtivät neuvostosta happamina.

Vasta vajaan kahden vuoden väännön jälkeen kaikki saatiin samaan kelkkaan.

Nyt veropäätösten tekemiseen haetaan helpotusta, koska – kuten komissio muotoilee – yksimieliset päätökset rajoittavat EU:n veropolitiikan mahdollisuuksia.

Isoja veropäätöksiä

Orpo ei näe asiaa näin. Suomen perinteinen ja vahva kanta hänen mukaansa on, että veropolitiikka on pidettävä kansallisessa päätösvallassa.

–  Me vastaamme menoista, ja meidän pitää vastata myös tuloista, Orpo perustelee.

Yhteistyötä kannattaa hänen mielestään silti hakea veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun estämisessä.

EU:ssa on vireillä tai valmistelussa isoja veropäätöksiä, jotka jakavat jäsenmaita.

Ranska on ajanut voimakkaasti digiveroa, jotta digijättejä Googlesta Facebookiin saataisiin verotettua tasaisemmin.

Komissio esitti digijäteille alun perin määräaikaista veroa, joka olisi perustunut tuloihin mainonnasta, alustapalveluista tai asiakasdatan myymisestä. Saksan ja Ranskan ehdotuksesta listaa ollaan rajaamassa mainostuloihin, koska uudistus on törmännyt vastustukseen.

Suomi on pitänyt ajatusta eurooppalaisesta digiverosta ongelmallisena, koska ratkaisua kannattaisi hallituksen mukaan hakea maailmanlaajuisesti.

Myös hahmotelmat yhteisestä yritysveropohjasta ovat saaneet EU-maissa kriittisen vastaanoton.

Kansallisen veto-oikeuden menettäminen veropäätöksissä tuskin toteutuu nopeasti.

–  Me emme halua jättää meidän veropolitiikkaamme isojen jäsenmaiden hoidettavaksi. Käytännössä ne pystyisivät aika pitkälle dominoimaan veropolitiikkaa, Orpo perustelee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.