Mainonta houkuttaa lihapadan ääreen

Eläimet eivät ole pelkästään biologista massaa, vaikka mainonta ne sellaisena esittääkin. Eläinetiikan tutkijan Elisa Aaltolan mukaan eläinten arvosta puhuminen voi tuntua hullulta arkipäivän elämässä, jossa eläimiä määritellään tuotteellistamisen kautta ja käsitellään pelkkänä biomassana.

- Eläinten kyvyistä ja arvosta puhuminen voi tuntua kahelilta, sillä se ei osu yhteen meille markkinoidun eläinkuvan kanssa, Aaltola sanoo.

Aaltolan mukaan lopulta itse markkinoinnin eläinkuva on kaikessa virheellisyydessään absurdi. Ennen kaikkea se on tunteisiin vetoava.

- Meitä houkutellaan lihan äärelle idyllisten eläinhahmojen, kotimaisuuden tunteita nostattavien kuvien ja miehisyyttä koomisesti painottavien mainosten kautta, sanoo Aaltola.

Tutkimus paljastaa eläinten kyvyt

Kognitiivinen etologia eli eläinten mielten tutkimus on paljastanut eläinten olevan varsin kyvykkäitä olentoja. Tutkimusten mukaan eläimillä on kyky muodostaa käsitteitä ja uskomuksia, kyky tarkoitushakuiseen toimintaan, kyky oppimiseen ja muistamiseen sekä tunteiden muodostamiseen. Mainoksissa ei kyvykkäitä eläimiä näy, koska ne eivät sovi tuottajien intresseihin.

Sian älykkyys on ollut kansan tiedossa jo pitkään. Kognitiivisen etologian tutkijat ovat kuitenkin toistuvasti yllättyneet eläinten kyvyistä. Viime aikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että esimerkiksi simpanssit politikoivat.

Kieltä on aikaisemmin pidetty vain ihmisen ominaisuutena. Nykyään on varsin selvää, että useilla eläinlajeilla on jonkinlainen kieli, jolla ne kommunikoivat toistensa kanssa. Ryhävalaiden korvia hyväilevä laulu on paljastunut uusissa tutkimuksissa erittäin kehittyneeksi kieleksi.

Eläinetiikan tutkija: Mansikki ei ole kone