Mallia muista pohjoismaista

" Tarvitaan myös infrastruktuuria, joka mahdollistaa liikenteen lisäämisen pitkällä aikavälillä."

Junaliikenteen osuus Suomen henkilöliikenteestä on viisi prosenttia, mikä on hieman alle EU:n keskiarvon. Ruotsissa vastaava luku on noin 10 prosentin luokkaa ja Euroopan kärkikastia.

– Matkustajamäärät ovat Ruotsissa kasvaneet. Toki julkisen rahan määrä on kasvanut, koska Ruotsissa on tietoisesti haluttu ostaa enemmän liikennettä. Näin julkiselle rahalle on saatu parempaa vastinetta, liikenne- ja viestintäministeriön markkinayksikön johtaja Laura Eiro sanoo.

Eiron mukaan rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisen yhtenä tavoitteena on nostaa junaliikenteen osuus Suomen henkilöliikenteestä lähelle muiden pohjoismaiden tasoa vuoteen 2030-luvulle tultaessa.

Tämä kuitenkin vaatisi Ruotsin mallin mukailemista.

– Tarvitaan myös infrastruktuuria, joka mahdollistaa liikenteen lisäämisen pitkällä aikavälillä, Eiro muistuttaa.

Liikenneministeriön tarkastelemista Euroopan valtioiden joukkoliikennemalleista ei yhtäkään voida Eiron mukaan kopioida sellaisenaan Suomeen.

– ­Yhtiöiden välinen lippuyhteistyö ei ole täysin onnistunut Ruotsissa, mikä Suomessa tietysti halutaan välttää. Myös raideliikenteen palvelutaso on Ruotsissa vaihdellut yhtiöittäin.

Eiro uskoo, että Ruotsin mallin mukaisesti peruslippujen hinnat painuvat Suomessakin pitkällä aikavälillä.

– Kilpailun myötä bisnesmatkustajat voivat ostaa kalliimman lipun ja saada paremman palvelutason matkansa aikana. Vastaavasti vaatimattomamman palvelutason perusmatkojen hinnat tullevat alas.

Tukholmalaisprofessori tyrmää Bernerin Ruotsi-intoilun