Metallin ammattilaisilla on vaikeuksia löytää tie Keuruulle töihin – "Meillä on iso puute ammatillisesta koulutuksesta"

Keuruulaisten yritysten liikevaihto lähti jyrkkään nousuun vuonna 2010, pysyi tasaisena vuoteen 2015 ja ampaisi uuteen yhä jatkuvaan kasvuun.

Yksi kaupungin metalliteollisuuden pitkäjänteisistä menestystarinoista on Suomen Vesileikkaus Oy.

Yhtiön omistavat puoliksi toimitusjohtaja Jori Antila ja varatoimitusjohtaja Pasi Ruuska. Kyseessä on kolmen toimijan konserni, jonka pääpaikka on Keuruulla. Yritysryhmä on erikoistunut levytuotteiden, levyjen aihioiden ja putkien leikkaamiseen ja aihioiden jatkokäsittelyyn.

– Meillä toiminta Keuruulla alkoi vuonna 2000. Ostoksilla kävimme Tampereella (Avemet) ja Riihimäellä (ProLaser). Toimimme suhdanneherkällä alalla, ja koska käytämme runsaasti raaka-aineita, niin myös niiden hinnat vaikuttavat liikevaihdon kehitykseen, Antila sanoo.

– Olemme tasainen kasvaja. Osittain kasvu syntyi yrityskaupoilla, mutta kaikki kolme yhtiötä ovat olleet hienoisella kasvu-uralla.

Koko konsernin liikevaihto on nyt noin 34 miljoonaa euroa. Keuruulla toimivan Vesileikkauksen liikevaihto oli 15,8 miljoonaa vuonna 2016, seuraavana vuonna 16 miljoonaa ja vuonna 2017 meni 20 miljoonaa rikki. Juuri päättyneen tilikauden liikevaihto oli 21,5 miljoonaa euroa.

Koko konsernissa työntekijöitä on noin 120, joista Keuruulla 75.

Konsernin tarjonnassa on laser-, vesi-, poltto- ja plasmaleikkausta sekä leikattujen kappaleiden taivutusta. Tuotantotiloissa materiaalin hukkapalat kerätään ja lajitellaan huolella kiertoon.

– Meillä on paljon asiakkaita. Suurimman asiakkaan osuus on noin viisi prosenttia liikevaihdostamme. Pääosin teemme aihioita, joita emme jalosta kovin pitkälle, Antila kertoo.

Yrityksellä on myös kumppanuussopimuksia, joissa kumppani keskittyy kokoonpanoon ja ulkoistaa komponenttien valmistuksen.

Karjolan teollisuusalueella Vesileikkauksen tiloja on laajennettu jo kolmasti. Nykyisin neliöitä on 6 500. Henkilöstöpäällikkö Auli Salonen-Nevalan mukaan seinät tulevat jo toimintaa vastaan.

– Keuruulle oli takaisku, kun LapWall vetäytyi Keski-Suomesta ja Haapamäellä jäi tyhjilleen Keulink Kiinteistöt Oy:n omistama Paanuhalli, mutta meille se oli onnenpotku. Meillä on meneillään parivuotinen 2,5 miljoonan euron investointi. Sen toteuttamista helpottavat nuo tilat, sanoo Salonen-Nevala.

– Yhteistyö kaupungin ja kehitysyhtiö Keulinkin kanssa on sujuvaa. Allekirjoitimme vuokrasopimuksen runsaan 4 200 neliön tiloista. Rekrytoimme nyt 8 työntekijää nopeasti ja pitemmässä jaksossa 20. Paanuhallin henkilöstön osaajarunko siirtyy töihin sinne täältä, jatkaa Antila.

Jori Antila on hyvin keskeisessä roolissa rekrytoinneissa.

– Jori on haastatellut meidät kaikki. Osaajia on vaikea saada, kun metalliala ei vedä entiseen tapaan nuoria. Meillä on suoraa hakua, oppisopimuskoulutusta ja rekrykoulutusta. Meille työllistyy alan vaihtajia sekä ammattiin valmistuvia. Nämä työt opitaan paljolti työpaikalla, sanoo Salonen-Nevala.

 

Puunjalostajat rohmusivat tierahat

Keuruun kaupunginjohtaja Hannu Mars tarttui Keskisuomalaisen Multiaa 5. kesäkuuta käsitelleessä jutussa lauseeseen ”Keuruun kaltaisten seutukaupunkien taantuminen on naapureille uhka”.

– Emme me taannu, mutta meitä taannutetaan. Olemme panostaneet palveluihin ja kouluihin. Meillä on elinvoimainen yritystoiminta alueellamme. Jos katsomme yritysten henkilöstömäärän kehitystä seutukunnittain, niin Keuruun seutukunta on maakunnan ykkönen. Ei sellainen kaupunki taannu, sanoo Mars.

Keuruu, kuten lähes kaikki maakunnan kunnat kuitenkin menettävät väkeään. Vain Jyväskylässä, Muuramessa, Toivakassa ja Uuraisilla väkimäärä kasvoi.

– Asuntoja on hyvin tarjolla. Olennaista on se, että nuoret muuttavat valmistuttuaan takaisin paikkakunnalle. Meillä on iso puute ammatillisesta koulutuksesta, ja se jo haittaa Suomen Vesileikkauksen kaltaisen kasvuyrityksen toimintaa, Mars sanoo.

– Tähän voi tuoda korjausta toisen asteen koulutuksen uudistus. Osassa Suomen seutukaupunkeja on tarkoitus kokeilla joustavia koulutusmalleja, joissa opitaan työpaikalla. Strategisia yhteistyökumppaneita ovat yritykset, elinkeino- ja yrityspalvelutoimijat, työvoimaviranomaiset sekä koulutuskumppanit toiselta asteelta korkeakouluihin.

Keuruu on ainoana mukana Keski-Suomesta.

Taannuttamisesta puheen ollen paikkakunnan saavutettavuus on avainasioita. Keuruun kaupungin kaavoitusjohtaja Timo Määttä on selvittänyt, mihin Keski-Suomen saamat liikenneinvestoinnit vuosina 2007–2019 ovat menneet.

Rahaa kertyi maakuntaan runsaat 476,5 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Nelostielle on osoitettu 336,6 miljoonaa euroa. Biotuotetahtaan yhteyksiin radalle ja maanteille meni 160 miljoonaa euroa ja päälle tehtiin ja tehdään tietöitä Äänekosken keskustassa, Uuraisilla ja Multialla 13 miljoonalla eurolla.

Kantatie 77 ehostettiin Viitasaaren pohjoispuolelta 13 miljoonalla eurolla Kuopion suuntaan parillakin jaksolla ja kantatie 56 Mäntän ja Jämsän väliltä remontoitiin 7,2 miljoonalla eurolla. Saarijärven ja Pylkönmäen välistä valtatie 18:aa kohennettiin 2,8 miljoonalla. Jyväskylän Kuokkalan tieoloja kohennettiin 5,5 miljoonalla eurolla.

– Tie- ja ratainvestoinnit on kohdistettu puun kuljetusväylille ja todella paljon pohjois–etelä-suuntaan. Nuo investoinnit eivät edistä Keuruun saavutettavuutta, sanoo Mars.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .