Metsäteollisuus tuntee Kiinan-käänteet nopeasti nahoissaan – ja siksi Suomessa tarvitaan lisää Kiina-ymmärrystä, sanoo Nordean pääekonomisti

Suomessa tarvitaan lisää Kiina-ymmärrystä, sanoo Kiinaan perehtynyt Nordean uusi, helmikuussa nimitetty pääekonomisti Tuuli Koivu. Koivu perustelee näkemystään Kiinan vaikutusvallan kasvulla sekä Suomen ja Kiinan muotoaan muuttavilla taloussuhteilla.

– Kiina on 15 vuoden kuluttua maailman suurin tai ainakin melkein suurin talous. On ymmärrettävä, miten se maa toimii. Se on niin erilainen kuin länsimaat, Koivu sanoo.

Kiina on vaikuttanut Suomen talouteen pitkään. Esimerkiksi metsäteollisuus tuntee Kiinan-suhdanteet nopeasti nahoissaan.

– 2000-luku oli rauhanomaista rinnakkaiseloa. Me suunnittelimme ja kehitimme, ja kiinalaiset ompelivat vaatteita ja panivat kokoon elektroniikkaa. Nyt suhde on jo muuttunut symbioosista enemmän kilpailuksi, ja se vaatii meiltä enemmän.

Koivun mukaan Suomen pitää pyrkiä pysymään askeleen edellä Kiinaa.

– Se avaa mahdollisuuden Kiinan valtaville markkinoille. Paikalliset kilpailijat voitetaan laadulla. Oikotietä ei ole.

Tämä tarkoittaa pääekonomistin mukaan panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Ne johtavat lopulta korkeampaan teknologiaan ja kilpailukykyyn.

Keskustelut perustasolla

Koivu alkoi seurata Kiinaa vuonna 2003 työskennellessään Suomen Pankissa. Vuonna 2012 hän väitteli kauppatieteiden tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa aiheenaan Kiinan rahapolitiikka.

Koivu arvioi, että Suomessa ymmärretään jo Kiinan talousmerkitystä, mutta ei niin hyvin maan luonnetta suljettuna järjestelmänä, maan politiikan suurta merkitystä taloudelle ja maan nopeaa muutostahtia.

Hän pitää USA:n ja Kiinan kauppasodan hyvänä puolena sitä, että se nostaa Kiinaa keskusteluun.

– Keskustelut alkavat usein perustasolta, mutta olen iloinen, että keskustelua ylipäätään käydään.

Euroalue heikko lenkki

Maailmantalous kasvaa, mutta euroaluetta Koivu pitää sen heikkona lenkkinä.

– Reilun prosentin kasvu ei naurata, vaikka se ei mahdottoman huono ikääntyvälle maanosalle olekaan.

Koivu listaa useita ikäviä yllätyksiä euroalueella: Italian populistihallitus, Saksan autoteollisuuden ongelmat, Ranskan keltaliivien mielenosoitukset... Epävarmuutta luovat myös Britannian epäselvä EU-ero sekä USA:n ja Kiinan kauppasota.

Kauppasodassa lyhyellä aikavälillä Koivu uskoo presidenttitason sovun mahdollisuuteen.

– Se ei kuitenkaan muuta Kiinaa niin, että markkinoille pääsy mullistuisi ja kaikki vapautuisi, eikä poista muiden maiden epäluuloa.

Jotain myönteistäkin euroalueen taloudessa on.

– Työmarkkinakehitys on ollut hyvää, kun otetaan huomioon kasvun hidastuminen.

Varautumista huonompiin aikoihin

Suomen talouden näkymät ovat Koivun mukaan ”ihan hyvät”. Nordea ennustaa kuluvan vuoden kasvuksi 1,5 ja ensi vuoden 1,0 prosenttia.

– Iso mutta on, että globaalissa taloudessa ja tärkeissä kauppamaissamme on epävarmuuksia. Meidän tulisi varautua huonompiin aikoihin.

Koivun mielestä kaikkea politiikkaa pitäisi miettiä siltä kantilta, miten työllisyysastetta saadaan nostettua nykyisestä noin 72 prosentista.

– Hyvinvointivaltion tärkein perusta on, että mahdollisimman suuri osa väestöstä olisi töissä. Hokkuspokkustemppua siihen, miten se tehdään, ei ole.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .