Ministeriö laati tarkimman talousennusteen

Valtiovarainministeriö (VM) ennusti parhaiten viime vuoden talouskehityksen kymmenen kilpailijan joukosta. VM sai tiukassa kisassa 310 pistettä 540 mahdollisesta ja se riitti ykkössijaan perinteisessä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja sanomalehti Keskisuomalaisen vertailussa.

Jo kahdennenkymmenennen kerran järjestetyssä koitoksessa toiseksi sijoittui vain kaksi pistettä voittajalle hävinnyt OP Ryhmä ja kolmanneksi Suomen Pankki.

Yleensä bruttokansantuotteen kehityksen parhaiten ennakoinut talousennustaja onnistuu parhaiten koko kilpailussa – näin tapahtui jälleen tänäkin vuonna. VM oli tarkin myös investointien ennustamisessa.

– Teimme ennusteemme samalla tavalla kuin aiemmin. Talousennusteen tulee perustua mahdollisimman laajaan ja edustavaan joukkoon informaatiota. Ennusteprosessin tulee olla läpinäkyvä ja toistettavissa, kertoo finanssineuvos Jukka Railavo valtiovarainministeriöstä. Hän vastaanotti palkinnon torstaina Jyväskylässä alkaneessa taloustutkijoiden kesäseminaarissa.

Myös inhimillinen toiminta vaikuttaa

Railavon mukaan toistettavuuden ja läpinäkyvyyden kannalta on yleensä välttämätöntä, että ennusteen laadinnassa käytetään apuna malli- ja/tai laskentakehikkoa.

– Oleellista on myös se, että ennustaminen ei rajoitu pelkästään reaalitalouden lukuihin, vaan olennaisen osan kokonaistaloudellista ennustetta muodostavat julkinen talous ja kansainvälinen talous. Nämä kaikki ovat toisistaan riippuvaisia.

Mitä ominaisuuksia hyviä talousennusteita laativalta ekonomistilta vaaditaan?

– Ennusteisiin vaikuttaa teorioiden ja tilastollisten faktojen lisäksi inhimillinen toiminta, joka ei näy suoraan luvuista. Lopullisen ennusteen laadinnassa hyödynnetään usean koulutetun tutkijan asiantuntemusta. Ennusteisiin vaikuttaa moni tekijä, eikä kaikki ole tulkittavissa pelkästään luvuista. Asiantuntijat osaavat ottaa huomioon nämäkin vaikutukset ennusteissa, Railavo korostaa.

Ennustamisen vaikeudesta kertoo se, että viime vuoden voittaja Pellervon taloustutkimus jäi tällä kertaa viimeiseksi. Tämän vuoden ykkönen VM teki puolestaan näyttävän nousun kärkeen viimevuotiselta jumbosijalta. Edellisen kerran VM on voittanut kilpailun vuoden 2002 talousennusteista.

Miksi talouden ennustaminen on niin vaikeaa?

– Ennusteen laatijoilla on pyrkimys harhattoman ennusteen tekemiseen. On erittäin epätodennäköistä, käytännössä mahdotonta, että ennusteen kaikki osat osuisivat täysin kohdalleen. Taloudessa tapahtuu paljon sellaista, mitä ei kyetä ennakoimaan ennustetta laadittaessa. Silloin syntyy ennustepoikkeamia. Siksi on tärkeää, että ennusteen yhteydessä esitellään arvioita riskeistä ja vaihtoehtoisista kehityskuluista, finanssineuvos Railavo sanoo.

Työttömyyden lasku yllätti

Talousennustajakilpailun loppupisteet ja sijoitukset: 1. Valtiovarainministeriö 310/540 pistettä, 2. OP Ryhmä 308, 3. Suomen Pankki 276, 4. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 253, 5. Handelsbanken 249, 6. Nordea 235, 7. Palkansaajien tutkimuslaitos 220, 8. Aktia 213, 9. Danske Bank 193 ja 10. Pellervon taloustutkimus 177.

Suurimmat virheet BKT:n ennustamisessa tulivat investointien, vaihtotaseen alijäämän ja yksityisen kulutuksen kasvun aliarvioimisesta. Työttömyys ennakoitiin puoli prosenttiyksikköä suuremmaksi kuin toteutunut työttömyyden taso (8.8 prosenttia). Inflaationkehitys yliarviointiin 0.33 prosenttiyksikköä yli todellisen inflaation, joka oli 0.4 prosenttia.

Kilpailun historiassa eniten voittoja, neljä kappaletta, on Nordealla ja Suomen Pankilla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .