Miten Kasvu Open on oikeasti auttanut – lue kahdeksan palkitun yrityksen tarina

Kasvu avautui monelle mutta ei kaikille.

Kasvu kuuluu kaikille, julistaa Suomen suurin yritysten kasvun sparrausohjelma Kasvu Open. Vuodesta 2011 lähtien, ensin Keski-Suomessa ja sittemmin valtakunnallisesti, on autettu 1 700:aa pientä ja keskisuurta yritystä kasvamaan antamalla näille asiantuntijoiden ilmaista opastusta.

On aika katsoa, miten on onnistuttu ja millaista kasvua on syntynyt vihreiden pikkutakkien värittämien tapahtumien pohjalta.

Kasvu Openissa tärkeintä eivät ole vuosittain lokakuussa järjestettävä karnevaali ja siellä jaetut palkinnot, vaan yritysten pitkin vuotta kasvupoluiksi nimetyissä tapahtumissa saama apu, jonka avulla liikeideoita jalostetaan. Palkinnot kuitenkin kertovat siitä, millaisten yritysten kasvunäkymiä tuomaristo on pitänyt parhaina.

Tähän mennessä Kasvu Openin finaaleissa on palkittu kaikkiaan 22 yritystä eri puolilta Suomea. Keskisuomalainen selvitti, mitä kahdeksalle palkitulle keskisuomalaiselle yritykselle nyt kuuluu. Mukaan mahtuu niin hurjia kasvajia kuin tasaisesti kehittyneitä yhtiöitä. Joukossa on myös yritys, joka menestyy eri palvelulla kuin alun perin suunniteltiin. Lisäksi kahdesta palkitusta liikeideasta on luovuttu.

Mobile Care and Safety Oy

Ensimmäisen Kasvu Openin seitsemän vuotta sitten voitti laukaalainen paikannus- ja hälytysratkaisuja tuottanut Mobile Care and Safety Oy. Sen tuotteisiin kuului muun muassa Swing-apunappi – kännykkään ladattava turvaratkaisu, jota voivat hyödyntää kaikki yksin liikkuvat tai oleilevat, kuten ikääntyneet, lapset, matkailijat ja urheilijat. Toinen samantyyppinen sovellus oli suunnattu yrityksille.

Yrittäjä Pertti Saarinen vastaa puhelimeen työpaikallaan Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa (Poke) Äänekoskella.

– Vuonna 2013 lopetettiin toiminta. Tuli niin monta mutkaa matkaan, ettei siitä tullut yhtään mitään, kun Nokia lopetti Symbian-alustan. Meillä oli kaikki viisarit siihen suuntaan, että Symbianilla mennään.

Saarisen mukaan ainoa vaihtoehto oli uudessa tilanteessa tehdä sovellukset uudelle alustalle. Nopeasti selvisi, että Windowsiin ei kannata tukeutua. Niinpä yritys päätti turvautua Androidiin, joka ei ollut tuolloin yhtä suosittu kuin nykyisin.

– Kun aloimme Android-alustaa huhuilemaan, siinä vaiheessa kaikki suomalaiset yritykset oli sitä mieltä, että ne ottavat vain Nokiaa. Se oli pattitilanne: teimme Androidille sovelluksen, mutta sitä ei kukaan ostanut. Nythän se menisi kaupaksi. Oltiin liian aikaisessa, Saarinen pohtii.

– Nokian brändi oli niin kova. Kun Microsoft lähti vetämään Nokian matkapuhelimia, se ajoi kaikki vanhat tuotteet alas.

Saarinen on nykyisin päätoiminen opettaja Pokella, mutta ei ole kokonaan luopunut yrittäjyydestä.

– Teen turvalaiteasennuksia sivutoimisesti. Sivutyö on enemmän puuhastelua. Autan, kun tutut tarvitsevat, hän kertoo.

NaturVention

Toinen ensimmäisen vuoden palkittu puolestaan on ollut kaikkein näkyvin Kasvu Openin osallistunut yritys, NaturVention, joka tunnetaan Naava-älyviherseinistään. Se käyttääkin itsestään Naava-nimeä. Alun perin se oli Fresh Effect.

Naava seitsemänkertaisti liikevaihtonsa vuodesta 2014 viime vuoteen. Kasvulla on kuitenkin hintansa: viime vuonna yritys teki runsaan 2,8 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 2,7 miljoonan euron liiketappion.

– Kun saamme ulkopuolista rahaa sisään, niin rahat yritetään saada mahdollisimman hyvin toimimaan ja poikimaan. Sen sijaan, että kasvaisimme tulorahoituksella, haemme rahaa ja investoimme ne mahdollisimman hyvin. Olemme panostaneet teknologiaan, tuotekehitykseen ja skaalautuvuuteen, toimitusjohtaja Aki Soudunsaari perustelee.

Viime vuonna Naava teki isoja investointeja Yhdysvaltojen markkinoiden avaamiseen.

– Olemme päässeet ihan hyvin askeleita eteenpäin globaalissa valloituspelissä. Olemme saaneet uusia markkinoita auki ja hyviä onnistumisia. Myös Suomen toiminta on mennyt vahvasti eteenpäin.

Viime keväänä Naava kävi yt-neuvotteluja toimintojen uudelleen organisoinnista ja vähensi muutaman työntekijän.

– Emme tarvitse niin laajaa taustaorganisaatiota, kun kaupallista toimintaa yritetään fokusoida mahdollisimman paljon. Tuote on valmis ja mielestämme kategoriassaan maailman paras. Keskitämme kaupallisia toimintoja Helsinkiin ja sinne on haussa uutta voimaa. Globaali tuotanto, tuotekehitys ja tukitoimet ovat edelleen Jyväskylässä, Soudunsaari perustelee.

Yhtiön 50 työntekijästä vajaat 30 työskentelee Jyväskylässä.

– Ei ole tarvetta siirtyä – osaamista löytyy ja Jyväskylä on hyvä ympäristö ihmisten olla, Soudunsaari sanoo.

Naava on pystynyt kasvamaan isoista tappioista huolimatta, koska sijoittajat ja rahoittajat, kuten EU ja Tekes, ovat uskoneet älyviherseinään.

Milloin tulos nousee voitolliseksi?

– Kotimarkkinoiden pitäisi olla voitollisia ensi vuonna. Tänä vuonna on operatiivisessa toiminnassa ollut Suomessa pari voitollista kuukautta, Soudunsaari sanoo.

Yhdysvalloissa Naava keskittyy vielä kasvun hakemiseen – sieltä ei plusmerkistä tulosta tule vielä ensi vuonna.

Soudunsaari arvioi, että Naava-konsernin liikevaihto nousee tänä vuonna reippaasti, 4–5 miljoonaan euroon.

Stafix

Vuonna 2012 start again -sarjan voitti jyväskyläläinen tarrayhtiö Stafix ja ideasarjan jyväskyläläinen Brawbox. Yli kolme vuotta toimineet yritykset kilpailevat Kasvu Openissa start again -sarjassa ja sitä nuoremmat startup-sarjassa. Painopiste on alun jälkeen yli kolmevuotiaissa yrityksissä.

Stafix ylsi viime vuonna historiansa suurimpaan liikevaihtoon (1,64 miljoonaa euroa) ja liiketulokseen (216 000 euroa).

Stafix valmistaa ja markkinoi sähkövarausteknologiaa hyödyntävää painokalvoa, joka tarttuu pintoihin ilman liima-aineita. 12 henkeä työllistävän yrityksen tuotteista yli 90 prosenttia menee vientiin: suurimmat vientimaat ovat Saksa, Puola ja Ranska. Pääosa tuotteista menee jakelijoiden kautta. Poikkeuksena on hyvin kasvanut vienti Puolaan: siellä Stafix myy suoraan painotaloille.

Toimitusjohtaja José Ayalan mukaan tämä vuosi alkoi hyvin, mutta kolme viime kuukautta ovat yllättäen olleet huonompia.

– Se on varmaan monen asian summa. Oli muutama kilpailutus, joista emme onnistuneet saamaan tilauksia. Nyt tavoitteemme on, että pääsemme liikevaihdossa samalle tasolle kuin viime vuonna.

Brawbox

Jyväskyläläisen Brawboxin innovaationa oli markkinointitutkimusyrityksille ja tapahtumajärjestäjille suunnattu ohjelmistopalvelu, jolla voitiin mitata kuluttajien käyttäytymistä ja mielipiteitä siellä, missä ihmiset liikkuvat.

 

– Tavoitteena oli tehdä oma tuote. Yritimme muutaman vuoden saada toimintaa kannattavaksi, mutta koska emme saaneet, ajoimme sen alas, nykyisin Helsingissä toimivan Carewhy Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jari Järvinen kertoo.

– Meidän oli kannattavampaa tehdä muuta kuin omaa tuotetta. Teemme nykyisin ohjelmistokonsultointia.

Järvisen mukaan Brawboxin menestyminen olisi vaatinut hirveästi resursseja.

– Emme osanneet siinä vaiheessa lähteä käyttämään alihankkijaverkostoa hoitamaan tiettyä hommaa. Lisäksi Suomi on tosi pieni markkina. Sellaisen tuotteen tekeminen pelkästään Suomen kokoiseen markkinaan omalla rahoituksella oli tosi hankalaa. Palvelu olisi pitänyt alusta asti suunnitella globaaliksi, Järvinen sanoo, mutta on tyytyväinen Brawboxin aikaan.

– Saimme paljon oppia siitä harjoituksesta. Ehdottomasti ne olivat opettavaiset  pari vuotta, hän kiittelee.

VRT Finland

Vuonna 2013 start again -sarjan voitti jyväskyläläinen VRT Finland ja startup-sarjan Music. Info Finland.

VRT Finland, joka on erikoistunut vedenalaisiin rakennetarkastuksiin, monikeilainkaikuluotausteknologiaan ja 3D-datan hallintaan, yli nelinkertaisti liikevaihtonsa vuodesta 2014 vuoteen 2016, mutta viime vuonna kasvu ei enää jatkunut. Liikevaihtoa kertyi runsaat 1,4 miljoonaa euroa. Tulosrivi on näyttänyt viime vuosina pientä miinusta.

Noin 20 henkeä työllistävä VRT on toimitusjohtaja Kirsi Hännisen mukaan menossa oikeaan suuntaan.

– Ihan hyvältä näyttää. Vielä olemme kehityspainotteisella linjalla, mutta se alkaa kantaa tulosta ja realisoituu viivan allekin. Liikevaihdossa tuli hetkellinen tasainen vaihe, mutta nyt ovat käyrät taas ylöspäin. Tänä vuonna päästään lähelle kahta miljoonaa euroa.

VRT on saanut isoja asiakkaita ja pitkäaikaisia projekteja. Tänä vuonna se on tehnyt englantilaisen Doverin ja Hamina–Kotkan satamien kanssa merkittävimmät kaupat.

Englannin kanaalin rannalla sijaitsevan Doverin satama kanssa tehty sopimus kattaa  suurella satama-alueella vedenalaiset tarkastukset vuosina 2018–2021.

VRT palkittiin viisi vuotta sitten myös alkuvaiheen yritysten kiihdyttämöohjelmassa Startup Saunassa. Hänninen kiittelee kumpaakin tapahtumaa.

– Insinöörin mieli sai kaupallista perspektiiviä vähän enemmän ja pääsimme jatkuvasta tuotekehityksestä kaupalliseen suuntaan. Saatiin myös julkisuutta, ja sen jälkeen löytyi sijoittajia.

Music. Info Finland

Music. Info Finland Oy julkaisi viisi vuotta sitten palvelun, joka kokosi kieliriippumattomasti kaiken mahdollisen laillisen musiikkitarjonnan yhteen ja samaan paikkaan. Palveluun integroitiin muun muassa iTunesin, Spotifyn, Amazonin, Discogsin, SoundCloudin,YouTuben ja Wikipedian musiikkisisällöt.

Lokakuussa 2013 jyväskyläläisyritys palkittiin merkittävimpänä startup-yrityksenä SF MusicTech Summit -tapahtumassa San Fransiscossa.

Bisnes ei kuitenkaan kantanut odotetusti, ja yritys muutti liiketoimintaansa.

– Meillä on kiinalaisten musiikkipalvelujen kanssa sopimus. Välitämme musiikkia kiinalaisten kuunneltavaksi. Olemme rakentaneet uuden digitaalisen musiikin jakelualustan, toimitusjohtaja Kari Halttunen kertoo.

– Muusikot ympäri maailmaa lataavat omat kappaleensa meille ja me toimitamme musiikin Kiinan kumppaneille. Kumppani jakaa sen Kiinan suoratoistopalveluihin.

Music. Infon kautta menee musiikkia yli 20 palveluun Kiinassa. Esimerkiksi QQ:lla on 700 miljoonaa asiakasta  pelkästään yhdessä palvelussa ja NetEasella (Music 163) 400 miljoonaa asiakasta.

– Asiakkaita on yli 30 maasta. Olemme vieneet palveluihin neljän viime kuukauden 500 artistin musiikkia ja tuhansia kappaleita, Halttunen kertoo.

Jokainen asiakas eli käytännössä artisti tai levy-yhtiö maksaa Music. Infolle latausoikeudesta ja lisäksi vuosimaksun.

Halttusen yrityksellä on 20 työntekijää, joista enemmistö on Jyväskylässä. Omaa väkeä on myös Englannissa, Keski-Euroopassa, Pakistanissa ja Kiinassa.

Alkuvuosien kasvun jälkeen Music. Info Finlandin liikevaihto hieman laski viime vuonna, 245 000 euroon.

– Kasvua meillä on, mutta sattui happy problem (iloinen ongelma). Kumppaniyhtiö fuusioitui Taihe Music Groupiin, joka on yksi Kiinan musiikin jättiläisistä. Tämän ansiosta pääsemme valtavaan määrään palveluja. Sen takia piti uusia liiketoimintamallit, konsepti ja sopimukset. Tämä vei yhdeksän kuukautta.

 – Palvelu saatiin uudelleen auki tämän vuoden huhtikuussa. Nyt taas kasvamme kovasti, Halttunen vakuuttaa.

Kasvunsa nopeuttamiseksi yritys hakee parhaillaan sijoittajia.

 

Sleipner Finland

Kaivosteollisuudelle siirtojärjestelmiä toimittava Sleipner Finland voitti start again -sarjan vuonna 2014. Sleipnerin laitteet on tarkoitettu kaivosten tela-alustaisten lastauskoneiden ja porakalustojen siirtämiseen.

Sleipnerin liikevaihto on vaihdellut melkoisesti, sillä yksittäiset tilaukset ovat suuria. Viime vuonna se putosi hieman, 4,1 miljoonaan euroon. Tulos oli kuitenkin noin 200 000 euroa voitollinen.

– Saimme kasvatettua hyvin tarjouskantaamme vuosien 2014–2017 aikana, mutta kauppoja ei tullut ennusteiden mukaisesti. Viime vuonna ihmettelimme välillä, olimmeko tehneet jotain väärin, toimitusjohtaja Tomi Korhonen kertoo.

Tänä vuonna kaivosyhtiöt ovat investoineet paljon, kun raaka-aineiden hinnat ovat nousseet.

– Meillä on mennyt tänä vuonna paremmin kuin koskaan yhtiön historiassa: liikevaihtoennuste on 7–8 miljoonaa euroa. Vahva pohjatyö alkaa nyt näkyä, Korhonen arvioi.

– Markkinat ovat laajentuneet. Tänä vuonna  vientiä on ollut aiempaa enemmän Etelä-Afrikkaan, mutta ympäri maailmaa menee laitteita.

Sleipnerilla on omilla palkkalistoilla 13 henkeä, joista valtaosa Jyväskylässä. Kokoonpano siirrettiin muutama vuosi sitten alihankkijalle Tampereelle.

BioGTS

Tähän saakka Kasvu Openin huimin tarina on ollut jyväskyläläisen BioGTS:n erittäin nopea kasvu muodikkaalla tai ainakin maan hallituksen suosimalla ja  tukemalla alalla. Patentoitujen biokaasu- ja biodiesellaitosten valmistaja on nostanut viidessä vuodessa liikevaihtonsa yli 65-kertaiseksi, viime vuonna jo 16 miljoonaan euroon.

Huhtikuussa kerrottiin, että aasialainen yhtiö oli ostanut 10 prosentin osuuden BioGTS:stä. Yhtiö on saanut myös viennin vauhtiin Kiinaan ja Vietnamiin tehdyillä laitoskaupoilla.

Tarinaan on kuitenkin tullut viime talvesta lähtien säröjä. Ensin Jyvässeudun kuntien omistama jätteenkäsittely-yhtiö Mustankorkea Oy purki urakkasopimuksen BioGTS:n kanssa. Perusteluina olivat laitostoimituksen olennainen viivästyminen ja laitoksen toiminnassa havaitut olennaiset ongelmat ja puutteet.

Mikkelin Haukivuorella toimiva BioHauki Oy kertoi viikko sitten purkaneensa biokaasulaitoksen toimitussopimuksen BioGTS:n kanssa.

BioGTS:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen myöntää ongelmat ja yrityksen kasvukivut.

– Kyllä ongelmia on ollut, mutta suhteessa siihen, miten niitä on käsitelty ja reposteltu, ne ovat olleet pieniä, hän sanoo.

 Yhtiön maksuvaikeuksista on tullut muutamia vinkkejä tämänkin lehden toimitukseen, mutta protestilistalla näkyy vain yksi hoitamaton maksu, joka on yhtiön kokoluokkaan nähden pieni: 6 377 euroa.

Rautiaisen mukaan negatiiviset jutut ovat vaikuttaneet kotimarkkinaan, mutta eivät vientiin.

Vielä huhtikuussa Rautiainen puhui yhtiön tavoittelevan vuonna 2020 jo sadan miljoonan euron liikevaihtoa, mutta nyt yhtiö on leikannut kasvutavoitteitaan.

– Nyt täytyy saada rauhoitettua tilanne, että se mahdollistaisi myöhemmin kasvun. Arviomme kasvulukuja myöhemmin, kun pääsemme pikkuisen eteenpäin.

Rautiaisen mukaan yhtiössä uskotaan edelleen tulevaisuuden kasvuun, vaikka haasteita on ja tulee olemaan. Hänen mukaansa yhtiö on päässyt hyvin eteenpäin kevään ja kesän aikana.

– Olemme vahvistaneet omistuspohjaa, hallitusta ja osaamista hankkimalla todella pätevää henkilöstöä muun muassa projektien läpiviemiseen. Panostuksen näkee nopeana osaamisen vahvistumisena. Panostamme voimakkaasti myyntiin ja projektien hyvään läpiviemiseen sekä talouden osaamiseen.

BioGTS:n onnistumisella on merkitystä Keski-Suomen työllisyyden kannalta, sillä yhtiö työllistää Jyväskylässä omilla palkkalistoillaan noin 50 asiantuntijaa. Lisäksi yritys on työllistänyt alihankintaketjun kautta kokoaikaisesti yli sata henkilöä.

 

Kasvavat yritykset

Kahdeksan palkitun yrityksen tarina kertoo vain vähän siitä, miten Kasvu Open on onnistunut. 1 700 sparratun yrityksen läpikäyntiin ei kuitenkaan ole resursseja.

Päällisin puolin näyttää siltä, että kasvajia on löytynyt hyvin. Kasvavia yrityksiä tarvitaan, jotta suomalaisilla olisi töitä.

Kainuulaisen sanonnan mukaan yrittämättäkin voi jäädä köyhäksi, mutta aika moni suomalainen on valmis ottamaan yrittämisen riskit.

Tosiasia on, etteivät yritysten alkuvuodet kovin auvoisia ole. Kaikista Suomessa perustetuista yrityksistä noin puolet lopettaa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Siitä eteenpäin lopetukset vähenevät.

– Ensimmäiset viisi vuotta ovat kriittisiä. Sen kun selviää, yleensä on vahvoilla, kunhan muistaa kehittää itseään, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

– Totta kai toimintaympäristö muuttuu nykyään nopeammin kuin aikaisemmin. Yritysten elinkaari on siinä mielessä lyhentynyt. Menestyvänkin yrityksen markkina voi vaan hävitä.

Malisen mukaan yritysten pitää olla aina hyvin varpaillaan siitä, miten toimintaympäristö muuttuu.

– Kerran niin hyvällä tuotteella tai palvelulla ei yhtäkkiä ehkä ole kysyntää ollenkaan.

Hänen mukaansa iäkkäämmillä yhtiöillä on yleensä resursseja vastata paremmin muutokseen.

Voimakkaan kasvun hakeminen on aina riski. Gaselliyritykset eli kaikkein nopeimmin kasvavat yritykset ovat yleensä toimineet enemmän kuin muutaman vuoden.

– Niiden kyky ottaa kasvu vastaan on parempi kuin ihan nuorella yrityksellä. Tämä ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan myös Piilaakson fakta. Piilaakson yrityksillä on usein takana lähes 10 vuottaa, kun niistä tulee gasellimaisen kasvun yrityksiä, Malinen sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .