Naisia ja miljardöörejä ei juuri näy, kun Suomen huipputuloisia listataan verotietojen perusteella

Suomen tulohuipulla naiset ovat edelleen harvassa. Määrä on kuitenkin hiljalleen kasvanut erityisesti finanssikriisin jälkeen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhemman tutkijan Terhi Ravaskan mukaan kehityksen takana on muun muassa se, että naisia on noussut aiempaa enemmän korkeisiin asiantuntijatehtäviin sekä johtajiksi.

Naisten vahvistunut edustus tulohuipulla näkyy myös siinä, että heitä on yhä enemmän hallituspaikoilla.

Keskuskauppakamarin selvityksestä käy ilmi, että Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden hallituksissa istuvista henkilöistä 29 prosenttia on naisia tänä vuonna.

Viime vuosien muutos on ollut huomattava. Keskuskauppakamarin mukaan naisten osuus kasvoi 18 prosentista 29 prosenttiin vuosina 2011–2018.

Ravaska kertoo, että oletuksena on monesti esitetty, että tulohuipulle nousevat naiset olisivat siellä perityn omaisuuden ansiosta.

– Etenkin ulkomailla on havaittu, että tulohuipulla olevat naiset perivät paljon, mutta Suomen osalta siihen en voi ottaa kantaa, koska verorekisteriaineistossa ei ole perintötietoja, Ravaska sanoo.

Ravaska huomauttaa, että suomalaista tulohuippua kuvaa pääomatulojen runsas määrä.

– Mitä huipummalle mennään, sitä enemmän sitä pääomatuloa on. Se on tärkeä huomio, jos mietitään verotusta, Ravaska sanoo.

Hän kaipaa keskustelua suomalaisesta verorakenteesta, esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkojen verokohtelusta.

– Se on tietysti asia, josta on keskusteltu vuosikausia, Ravaska sanoo.

Supercell valtasi tulokärjen

Maanantaina julkistetaan viime vuoden verotiedot, ja yhteenlaskettujen verotettujen ansio- ja pääomatulojen kärkinimet nousevat jälleen otsikoihin. Viime vuosina tuossa kärkijoukossa on näkynyt Suomessa tapahtunut finanssikriisin jälkeinen muutos. Digimurros ja peliteollisuus ovat nostaneet uusia nimiä tulokärkeen. Huomattavin on peliyhtiö Supercell, jonka menestyksen vuoksi kärkijoukko on myös nuorentunut.

Ennen Supercellin menestysvuosia erityisesti ansiotulojen kärkilistauksessa oli usein lähinnä suurten yhtiöiden johdossa toimivia, 1950- ja 1960-luvuilla syntyneitä miehiä. Kärkeen nousseet supercelliläiset ovat syntyneet 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa.

Verotettujen tulojen kärki on erittäin pieni otos eikä edusta huipputuloisten laajempaa joukkoa, jota esimerkiksi Ravaska on tutkinut. Hän on tutkimuksessaan tarkastellut Suomen parhaiten toimeentulevaa prosenttia eli yli 50  000 ihmisen joukkoa.

Supercellin perustajia ponnahti verotettujen tulojen kärkeen vuonna 2013 yrityskauppojen ansiosta. Tuolloin japanilainen Softbank osti peliyhtiöstä 51 prosenttia 1,1 miljardilla eurolla, ja vuonna 2015 se kasvatti osuuttaan 73 prosenttiin.

Varsinainen jättipotti osui peliyhtiön kohdalle vuonna 2016, kun kiinalaisjätti Tencent osti Softbankin osuuden 6,4 miljardilla eurolla. Sinä vuonna jo pelkästään kymmenen eniten verotettuja tuloja tienanneen joukossa oli seitsemän peliyhtiön työntekijää.

Supercelliläisten suuria verotettavia ansiotuloja ovat selittäneet myös optiot ja osingot, ei pelkkä palkkatulo. Supercellillä kaikki työntekijät omistavat yritystä joko rajoitettujen osakeoikeuksien, optioiden tai osakkeiden kautta.

Naisia vähe mmistö

Supercelliläisten rynnistys tulolistoille ei ole myöskään juurikaan muuttanut sitä, että julkistettujen verotulojen kärkikymmenikkö on ollut pitkään täynnä miesten nimiä.

Yksi näkyvä poikkeus oli vuonna 2012, kun lääkärikeskus Dextrasta enemmistöosuutensa myynyt Leena Niemistö nousi verotettujen tulojen kärkeen yrityskauppojen jälkeen. 2010-luvun alussa yhteenlaskettujen verotettujen tulojen kärkikymmenikön tuntumassa on ollut myös muun muassa Rafaela Seppälä, joka on mediakonserni Sanoman suuromistajia.

Finanssikonserni Sammon ja metsäyhtiö UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos oli aiemmin tulokärjen vakionimi, mutta hän muutti Ruotsiin, ja muutama vuosi sen jälkeen hän katosi kärkilistauksesta.

Vakionimien lisäksi yhteenlaskettujen verotettujen ansio- ja pääomatulojen listauksessa esiin on noussut rahakkaiden yrityskauppojen tekijöitä. Esimerkiksi vuonna 2015 Elektrobitin Automotive-yksikön myynti Saksaan nosti yhtiön omistajia tulolistauksen kärkisijoille.

Missä miljardöörit?

Verotiedot eivät kerro kaikkea suomalaisten varallisuudesta, sillä jo pelkästään pääomatuloista ne paljastavat vain osan. Esimerkiksi osingot ovat osin verovapaita.

Talouslehti Forbesin tämän vuoden miljardöörilistauksessa mukana olevat hissiyhtiö Koneen omistajasukuun kuuluvat Antti Herlin, Ilkka Herlin ja Ilona Herlin eivät verotettujen tulojen kirkkaimmassa kärjessä ole olleet.

Forbesin listalla ovat myös energiayhtiö St1:n perustaja ja omistaja Mika Anttonen, monialayhtiö Wihurin pääomistaja Antti Aarnio-Wihuri sekä terveysteknologiaan erikoistuneen Planmecan perustaja ja omistaja Heikki Kyöstilä.

Heistä ainoastaan Kyöstilä on näkynyt viime vuosina verotettujen tulojen kymmenen kärjessä.

Sanoma on STT:n suurin omistaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Talous

Yksityishenkilöiden Airbnb-majoitustoiminta liikuttaa isoja rahasummia Jyväskylässä – kaupungissa on Suomen viidenneksi eniten vuokrauskohteita

Saarijärven Tarvaalan pappila muuttui lounasta ja majoitusta tarjoavaksi Ruustinnaksi – "En halua tästä liian sliipattua"

Alibaba tavoittelee kiinalaista onnensummaa Hongkongin pörssin suurimmassa listautumisessa vuosiin

Pekka Lundmark jatkaa EK:n hallituksen johdossa – Kangaskorpi ainoa keskisuomalainen hallituksessa

EU-komissio: Suomi on vaarassa rikkoa yhteisiä taloussääntöjä – historiallisesti yksikään euromaa ei ole liiallisen alijäämän menettelyssä

Jyväskyläläinen yhtiö perustaa verkkokaupan tuotekehitysyksikön, joka tähtää alallaan Euroopan suurimmaksi – Woolmanin investointi tuo kymmeniä uusia työpaikkoja

Perheyhtiö Onvestista tuli Harvian suurin omistaja – yhtiön markkina-arvo jo yli 162 miljoonaa euroa, katso myös muut suurimmat omistajat

Boeingille uusi takaisku: suunnittelee uudelleen 7  000 koneen suojarakenteen kuolemaan johtaneen onnettomuuden jälkeen

Talouskasvun hiipumista kokenut Kiina alensi varovasti korkotasoaan

Swedbankin epäillään rikkoneen Krim-pakotteita, tapaus pankin sisäisen tutkinnan tiedossa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.