Neljännes teollisuustyöstä väsymättömille roboteille

Robotit lisäävät tehdastyössä tuottavuutta ja pienentävät kustannuksia.

Robottien on ennustettu mullistavan työelämän. Robottien määrä lisääntyy etenkin teollisuudessa kappaletavaran tuotannossa.

Vielä nyt robottien osuus valmistustyöstä on noin 10 prosenttia. Vuoteen 2025 mennessä robottien osuus tehdasteollisuudessa kasvaa maailmanlaajuisesti noin 25 prosenttiin.

– Tutkimusten mukaan vuoteen 2025 mennessä kehittynyt robotiikka nostaa monien alojen tuottavuutta jopa 30 prosenttia ja laskee työvoimakustannuksia vähintään 18 prosenttia, kertoo ABB:n Robotics-liiketoiminnan johtaja Janne Leinonen.

Leinosen mukaan robotit suorittavat 10 vuoden kuluttua 40–45 prosenttia tiettyjen alojen, kuten logistiikkakaluston, elektroniikan, sähkölaitteiden valmistuksen ja koneteollisuuden, työtehtävistä.

Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Rauno Hanhela pitää ennusteita digitalisaation ja robotisaation mullistuksista työelämässä varsin hurjina.

– On arvioitu, että 30–50 prosenttia nykyisistä työtehtävistä katoaa 10–20 vuoden kuluessa.

Työtehtävien katoaminen ei kuitenkaan tarkoita kokonaisten ammattien katoamista vaan totaalista muutosta työn tekemisen tavoissa. Hanhelan mukaan esimerkiksi hoivatyötä ja opettamista tekevät jatkossakin ihmiset mutta uusi tekniikka muuttaa työn tekemisen tapaa.

– Robotisaation myötä syntyy myös uusia työpaikkoja. Jonkun on suunniteltava, ohjelmoitava ja huollettava robotit, Hanhela muistuttaa.

Robotisaation vaikutukset esimerkiksi työhyvinvointiin ovat vielä arvailujen varassa, sillä aiheesta on niukalti tutkimustietoa.

Pisimmälle robotisaatio on Suomessa viety Valmet Automotiven autotehtaalla Uudessakaupungissa. Maaliskuun alussa yritys ilmoitti hankkivansa yli 250 teollisuusrobottia Mercedes-Benzin GLC-mallin katumaasturin valmistusta varten. Robotit tulevat hitsaamoon, jossa automaatioaste nousee 90 prosenttiin.

Kyseessä on Suomen kaikkien aikojen suurin robottikauppa; myös toiseksi suurin robottikauppa on toteutunut Uudenkaupungin tehtaalle. Ensi vuoden alusta alkaen tehtaalla on yli 500 robottiyksikköä.

Maailmanlaajuisesti autoteollisuus on edelläkävijä robotisaatiossa. Uudessakaupungissa ensimmäinen robotti otettiin käyttöön vuonna 1982.

– Vähänkin suurempiin valmistusmääriin pyrkivällä autotehtaalla ei ole tuotantoedellytyksiä missään ilman pitkälle vietyä robotisaatiota, kertoo viestintäpäällikkö Mikael Mäki Valmet Automotivesta.

Uudenkaupungin tehtaalla robotit tekevät jatkuvasti samanlaisina toistuvia tehtäviä, esimerkiksi raskaiden auton osien nostamista. Autonvalmistuksen alkupään työt hitsaamossa ja maalaamossa on robotisoitu, mutta ihmiset viimeistelevät autot asiakkaiden toiveiden mukaisiksi.

– Ihmiset hoitavat tehtävät, joissa tarvitaan joustavuutta, Mäki havainnollistaa.

Robotit ovat tuoneet ihmisille aivan uusia työtehtäviä.

– Hitsareista on tullut operaattoreita, jotka tekevät työtä yhdessä robottien kanssa. Lisäksi työtehtäviä on syntynyt robottien ohjelmointiin ja kunnossapitoon.

Mäen mukaan henkilöstö ei koe robotisaatiota uhkana vaan on ylpeä edelläkävijän roolista.

– Robottien nähdään varmistavan myös ihmisten työt tehtaalla.

Toista robotisaation ääripäätä edustaa Attendon hoivapalveluissa käytössä oleva humanoidirobotti Lydia. Se on suorastaan hellyttävä aktiviteettirobotti, joka kiertää hoitajan kanssa tapaamassa vanhuksia hoivakodeissa.

– Toistaiseksi Lydia on lähinnä lisännyt hoitajien työtä, sillä robotti tarvitsee oman hoitajan, nauraa Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja kysyttäessä, nytkö robotti vie hoitajien työt.

Lydia ei ole hoitajan työpari vaan apuväline vanhusten hoivatyössä. Työn mullistamisen sijaan aktiviteettirobotti onkin hoivakodeissa asuvien vanhusten arjen piristäjä.

– Robotti ei voi korvata ihmistä hoitotyössä eikä se voi esimerkiksi tehdä mitään hoitopäätöksiä, Korkeaoja muistuttaa.

Silti terveysalakin teknologisoituu koko ajan. Esimerkiksi leikkausaleissa leikkausrobotit tekevät jo nyt tarkkaa työtä.

Rainer-robotti on lannistumaton työkaveri