Nordea selvitti vanhemmuuden kustannuksia –  Ekonomisti: Miehen kannattaa yleensä käyttää kaikki isyysvapaat

Isyysvapaiden käyttäminen on taloudellisesti yllättävän kannattavaa, kertoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen. Kärkkäisen mukaan monet perheet perustelevat isyysvapaan käyttämättä jättämistä sillä, että perheellä ei ole varaa siihen. Perinteinen väite kuuluu, että perhe menettää rahaa, jos isä pitää taukoa palkkatöistä ja jää kotiin lapsen kanssa.

Nordea julkisti perjantaina tulokset laajasta lapsiperheiden taloutta koskevasta selvityksestään.

Kärkkäisen laskelmista selvisi, että jos äidillä on työpaikka, johon palata, on aina järkevää pitää isyysvapaat.

–  Kysymyksen kuuluisi olla se, onko perheellä varaa jättää näitä isyysvapaita käyttämättä, Kärkkäinen toteaa.

Syynä tähän on se, että ansiosidonnaisen isyysvapaan ajalta maksettava isyysraha on suurempi kuin äidille tarjolla oleva kotihoidontuki. Tästä huolimatta vain 5 prosenttia isistä pitää isyysvapaita täydet 54 päivää.

Kärkkäinen pääsi samaan lopputulemaan perheen nettotuloista huolimatta. Isyysvapaiden käyttäminen on taloudellisesti kannattavaa tulotasosta riippumatta. Jos vanhempien tulot vastaavat keskimääräistä palkansaajaa, eli äidin palkka on 2  900 euroa ja isän 3  500, jää perheelle vuodessa täysien isyysvapaiden myötä käteen 2  500 euroa enemmän kuin jos isyysvapaita ei käytettäisi lainkaan.

Laskelmissaan Kärkkäinen tarkkaili yhden lapsen perheitä, joissa lapsi menee varhaiskasvatukseen 1 vuoden ja 7 kuukauden ikäisenä. Äiti on ollut ensimmäisen vuoden äitiysvapaalla, vanhempainvapaalla ja kotihoidontuella.

Yli puolella lapsen tulo heikensi perheen taloutta

Kärkkäisen perhevapaalaskelmat julkistettiin osana Nordean teettämää lapsiperhekyselyä, jossa selvitettiin lasten saamisen vaikutuksia perheen taloudelle.

Yli puolet Nordean kyselyyn vastanneista perheistä koki lasten hankinnan heikentäneen taloustilannettaan. Vastaajista puolet kertoi taloustilanteensa heikenneen hieman lapsen saamisen vuoksi, ja hieman useammalla kuin yhdellä kymmenestä taloustilanne heikkeni paljon.

Vastaajista reilun kolmanneksen mukaan taloustilanteessa ei tapahtunut muutosta.

Leijonanosan mielestä oma taloustilanne heikkeni hieman tai paljon kolmen ensimmäisen lapsen kohdalla, mutta neljännen hankitun lapsen kohdalla enemmistö ei enää havainnut muutosta taloustilanteessa. Pienen osan mielestä taloustilanne itse asiassa parani neljännen lapsen kohdalla.

Taloustilanteen heikkenemiseen oli kyselyn perusteella varauduttu, sillä 57 prosenttia vastaajista kertoi taloustilanteen muutoksen vastanneen odotuksia. Noin kolmasosan kohdalla taloustilanne kuitenkin heikkeni odotuksia voimakkaammin.

Noin kolmanneksen mielestä asumismenoista selviytymisestä tuli hieman vaikeampaa. Enemmistön mukaan lapsen saapuminen ei kuitenkaan vaikuttanut asumismenoihin. Asumismenoista selviytymisen vaikeutuminen oli yleisempää vuokralla asuvien parissa kuin omistusasujien keskuudessa.

Moni saa tukea isovanhemmilta

Vastaajista vajaa kolmannes kertoi muuttaneensa suurempaan asuntoon lasten hankinnan vuoksi.

Taloudenpidossa lasten hankintaan oli varauduttu säästämällä rahaa ennakkoon sekä säästämällä jokapäiväisissä menoissa.

Ennakkoon säästäminen oli yleisempää hyvätuloisten kohdalla. Yli 100  000 euroa vuodessa ansaitsevista vanhemmista puolet kertoi säästäneensä ennalta lapsia varten. Päivittäisistä menoista säästäminen oli yleisempää vähävaraisten parissa.

Asuntovelallisista joka neljäs kertoi ottaneensa lyhennysvapaata lainanmaksusta lapsen syntymän kohdalla.

Pariskunnista noin kolmannes kertoi saaneensa taloudellista apua omilta vanhemmiltaan.

Nordean teettämän kyselyn toteutti Kantar TNS. Se toteutettiin verkossa helmikuussa ja siihen vastasi 502 suomalaista, joiden kotitaloudessa asuu alle 6-vuotiaita lapsia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.