Osakeyhtiön perustaminen houkuttaa lakimuutoksen myötä myös pienyrittäjiä

Mieleen juolahtaa maailman paras idea, jonka voisi kaupallistaa: on pakko perustaa yritys. Viimeistään rekisteröintihetkellä on valittava paitsi yrityksen nimi myös yhtiömuoto.

Valtaosa Suomessa perustettavista yrityksistä on joko toiminimiä tai osakeyhtiöitä. Railo näiden kahden perustamisen välillä on hieman kaventunut, sillä heinäkuusta alkaen osakeyhtiön on voinut perustaa ilman alkupääomaa. Vielä kesäkuun lopussa perustetuilla osakeyhtiöillä piti olla tilillään vähintään 2  500 euroa, mutta nyt perustajien on ainoastaan maksettava perustamisen hallinnolliset kulut.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen uskoo, että nollapääoma teki osakeyhtiöstä houkuttelevamman vaihtoehdon myös pienyrittäjille, mikä toki oli muutoksen alkuperäinen tarkoituskin. Hän arvioi vetoapua tulleen myös asian saamasta julkisuudesta, eli mediaa seuranneet aloittavat yrittäjät alkoivat harkita osakeyhtiömuotoa toiminimen sijaan.

Alun perin osakepääomaa vaadittiin Kuismasen mukaan siksi, että jos yritys joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, osakepääomaa on voitu hyödyntää esimerkiksi velkojen maksuun. Vaadittava pääoma on kuitenkin aikojen saatossa pienentynyt niin, ettei sillä ole ollut suurta merkitystä esimerkiksi konkurssitilanteissa.

Kenen rahat, kenen vastuu?

Toiminimen ja osakeyhtiön välillä puntaroiminen ei ole kaikilta osin yksinkertaista. Suomen Uusyrityskeskusten toimitusjohtaja Susanna Kallama kertoo, että keskusten neuvojat opastavat aloittelevia yrittäjiä ensisijaisesti pohtimaan omaa liikeideaansa ja sen rakentamista kannattavaksi liiketoiminnaksi. Vasta sitten on vuorossa yhtiömuotojen vertailu.

Nollapääoma ei Kallaman mielestä suinkaan tarkoita, etteikö yrityksen perustaminen nielisi rahaa.

–  Todella harva yritysidea on sellainen, jolla voi tehdä tulosta ennen kuin on jo aloittanut toiminnan ja saanut asiakkuuksia. Alkuvaiheessa tarvitaan yleensä vähintään omaa käyttöpääomaa.

Olennaisinta yhtiömuodon valinnassa on Kallaman mukaan huomioida se, että toiminimiyrittäjä vastaa tuloista, kuluista ja veloista henkilökohtaisesti, kun taas osakeyhtiössä vastuu on rajattu osakeyhtiölle. Jos yrityksen on hankittava vaikkapa kalliita laitteita tai kiinteistöjä, Kallama suosittelee ehdottomasti osakeyhtiötä.

Vastuiden pohdinnan tärkeyttä korostaa myös Kuismanen. Lisäksi hän painottaa, että jos yritys harjoittaa ulkomaankauppaa tai sillä on useita omistajia tai työntekijöitä, osakeyhtiö on lähes aina relevantein vaihtoehto. Myös rahoittajat luottavat usein enemmän osakeyhtiöön kuin toiminimeen.

–  Rahoittajalle tai velkojalle on huomattavasti helpompaa seurata osakeyhtiön taloudellista tilannetta kun toiminimen, Kuismanen toteaa.

Pääoma- vai ansiotuloa?

Jos yrityksen toiminta on riittävän suurta, osakeyhtiötä pidetään usein verotuksellisesti toiminimeä kannattavampana vaihtoehtona. Toiminimen tuloja verotetaan suurelta osin palkkatulona, kun taas osinkoa voi nostaa siten, että ensin tuloksesta maksetaan yhteisövero, sitten osingoista tiettyyn summaan asti pääomatuloveroa ja suurista osingoista sekä pääomatulo- että ansiotuloveroa.

Suurituloisille osinko voi tulla veromielessä palkkaa edullisemmaksi. Kallama opastaakin uusia yrittäjiä huomioimaan osakeyhtiön tarjoamat mahdollisuudet verosuunnitteluun.

Verkon keskustelupalstoilla esitetään erilaisia euromääriä sille, kuinka suuri liikevoiton pitää olla, jotta osakeyhtiö on kannattavin vaihtoehto. Kuismanen huomauttaa, ettei mitään absoluuttista euromäärää voi antaa. On huomioitava muun muassa osakeyhtiön korkeammat hallinnolliset kulut sekä kokonaisveroaste, ei vain osingoista maksettua veroa.

Kuismasen mukaan keskustelua herättää aika ajoin listaamattomien yhtiöiden voitonjaon verotus, joka voi olla saajan kannalta huokeaa. Kuismasen mielestä ongelma ei ole laaja, sillä säännöt ovat melko monimutkaiset ja edellyttävät yritykseltä kohtuullista kokoa ja suurta nettovarallisuutta.

Yhteisövero vai yrittäjävähennys?

Toiminimen ja osakeyhtiön verotuksen vertailu vaatii hyvää laskupäätä, sillä yhtälössä on monta tekijää. Osakeyhtiöiden maksamaa yhteisöveroa alennettiin vuonna 2014. Vuonna 2017 voimaan tuli yrittäjävähennys, jolla pyrittiin antamaan vastaavaa veroetua myös toiminimiyrittäjille.

Yrittäjävähennys on kirvoittanut kritiikkiä, mikä ihmetyttää yrittäjäjärjestön Kuismasta. Hän ei näe syytä siihen, miksi yhteiskunnan pitäisi verotuksellisesti suosia jotakin tiettyä yhtiömuotoa.

–  Yrittäjävähennyksellä vain tuodaan yritysmuodot verotuksellisesti samanarvoiseen asemaan, hän arvioi.

Kuismanen korostaa, että yrittämiseen liittyy aina yrittäjäriski. Se tarkoittaa, että yrityksen perustaessaan ja varsinkin työntekijöitä palkatessaan yrittäjä ottaa kantaakseen myös liiketoimintaan liittyvät huolet ja murheet sekä pääomaa niin omasta kuin joskus myös puolison tai vanhempien pussista.

–  Yrittäjälle riski on hyvinkin paljon eri asia kuin tavalliselle palkansaajalle tai sijoittajalle. Jos riski ei ole missään muodossa taloudellisesti kannattavaa, aika harva harkitsee yrittäjäpolkua tai työntekijöiden palkkaamista.

Minne trendit vievät?

Kuismanen arvioi Suomen olevan "osakeyhtiömäistymässä" eli yritystoiminnan siirtyvän entistä enemmän osakeyhtiöihin. Hänen mielestään suuntaus on hyvä.

–  Itse kuulun siihen koulukuntaan, että oikeusvarmuuden ja potentiaalisten riskien minimoimiseksi osakeyhtiö on hyvä muoto, koska henkilökohtainen varallisuus pidetään erillisenä.

Kallaman mukaan toinen trendi on niin kutsuttu kevytyrittäjyys eli palkkioiden laskuttaminen erillisen laskutuspalvelun kautta. Kallama tietää kuitenkin, että asiaan liittyy edelleen paljon väärinkäsityksiä. Jotkut uskovat kevytyrittäjyyden olevan yhtiömuoto, vaikka näin ei ole. Kyseessä on käytännössä markkinointitermi.

–  Haasteelliseksi termin tekee se, että se tarkoittaa eri asioita palvelusta riippuen, Kallama sanoo.

Yritystä perustavan kannattaa myös miettiä, mitä tapahtuu, jos yritystoiminta loppuu tai yhtiömuotoa on syytä muuttaa. Kallama ja Kuismanen korostavat osakeyhtiön alasajon olevan hitaampaa, työläämpää ja kalliimpaa kuin toiminimen toiminnan lopettaminen. Samoin siirtymä toiminimestä osakeyhtiöön on kivuttomampi kuin päinvastoin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.