Päästökauppa heräilee unesta – "hiilivoimalat vuotavat jo verta"

Päästöoikeuden hinta ylitti 20 euroa, ja energiakäänne voi olla käsillä.

Ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen tupruttelu maksaa yhä enemmän EU:n päästökaupan piiriin kuuluville teollisuus- ja energiatuotantolaitoksille sekä lentoyhtiöille. Tämän vuoden aikana päästöoikeuden eli hiilidioksiditonnin hinta on lähes kolminkertaistunut. Hinta ylitti 20 euron rajan markkinoilla elokuun loppupuolella ja on nyt korkeampi kuin kertaakaan vuonna 2013 alkaneella kolmannella päästökauppakaudella.

– Analyytikkojen mukaan hinta voi tänä vuonna nousta 25 euroon. Näköpiirissä ei ole mitään sellaista, mikä laskisi hintaa merkittävästi, sanoo markkina-asiantuntija Anna-Maija Sinnemaa Energiavirastosta.

Hinnan nopea nousu on yllättänyt hiilimarkkinoita seuraavat.

– Siitä kertoo se, että analyysilaitokset korjaavat koko ajan ennusteitaan ylöspäin, sanoo asiantuntija Jukka Makkonen Energiateollisuus ry:stä.

Kuuma kesäkin vaikuttaa hintaan

Hinnan nousun takana on päästöoikeuksien kysynnän kasvu. Poikkeuksellisen kuuma kesä Euroopassa on lisännyt jäähdytyksen tarvetta ja siten nostanut sähkönkulutusta, vesi- ja tuulivoimasta on ollut pulaa ja ydinvoimaa on jouduttu ajamaan alas viilennysongelmien takia.

– Koska päästötöntä tuotantoa on ollut normaalia vähemmän saatavilla ja maakaasun hinta on ollut korkealla, tuotantolaitoksia on ajettu hiilivoimalla. Päästöoikeuksien kysyntä on lisääntynyt erityisesti energiasektorilla, joka joutuu ostamaan kaikki päästöoikeutensa markkinoilta, sanoo Sinnemaa.

Merkittävin syy hinnan nousuun on kuitenkin ensi vuoden alussa käynnistyvä markkinavakausvaranto, jonka avulla päästöoikeuksien ylijäämää markkinoilla leikataan. Vuonna 2023 leikattua ylijäämää aletaan mahdollisesti mitätöidä varannosta.

– Ensimmäisinä vuosina vaikutus on iso eli mekanismi leikkaa ison määrän tarjonnasta. Markkina reagoi jo nyt tarjonnan supistumiseen, sanoo Sinnemaa.

Hinta romahti ylijäämän takia

Ylijäämää alkoi kertyä vuonna 2009 alkaneesta talouden taantumasta, kun tuotannon supistuessa päästöt vähenivät ja samaan aikaan uusituvan energian määrää lisättiin tukien avulla. Taustalla on myös päästökaupan valuvirhe.

– Päästökauppaan myönnettiin liikaa päästöoikeuksia. Kukin jäsenvaltio halusi varmistaa, ettei oman maan teollisuus kärsi päästökaupan takia, sanoo kestävyystutkimuksen professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Ylijäämän takia päästöoikeuden hinta romahti ja oli alimmillaan alle kolmessa eurossa vuonna 2013. Päästökauppa ei ohjannut laitoksia puhtaan teknologian käyttöön.

– Siirtymä puhtaaseen teknologiaan tapahtuu vasta sitten, kun on edullisempaa vähentää päästöjä kuin ostaa päästöoikeuksia, sanoo Sinnemaa.

Päästövähennystavoitteet saavutetaan kuitenkin aina, koska päästöoikeuksien määrälle on asetettu asteittain aleneva katto. Vuoteen 2030 mennessä päästökauppasektorin on vähennettävä päästöjään 43 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Keskeisin ilmastopolitiikan työkalu

Päästökauppa kattaa noin 45 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä, ja siksi se on EU:ssa keskeisin ilmastopolitiikan työkalu. Päästöoikeuden hinnan nousu herättää toiveita työkalun henkiin heräämisestä.

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtajan, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professorin Markku Ollikaisen mukaan hinnan nousu alkaa ohjata Eurooppaa kohti päästötöntä energiantuotantoa.

– Keski-Euroopassa tapahtuu aluksi siirtymä hiilivoimasta vähäpäästöisempään maakaasuun.

Makkosen mukaan hiilivoimalat Keski-Euroopassa vuotavat jo nyt verta päästöoikeuksien hinnan takia, ja yhtiöt muuttavat energiastrategioitaan. Hinnan nousu parantaa uusiutuvan energia kannattavuutta.

– Päästöoikeuksien hinnan nousu heijastuu pörssisähkön hintaan. Etenkin uusiutuva energia hyötyy, koska sähköntuotannosta saa paremman hinnan ilman tuotantokustannusten nousua, huomauttaa Linnanen.

Myös valtio hyötyy päästöoikeuden hinnan noususta, sillä maakohtaiset huutokauppatulot ohjataan valtion kassaan. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä tuloja päästökaupasta kertyi yli 140 miljoonaa euroa, kun koko viime vuonna summa oli vajaat 95 miljoonaa euroa.

– Säästöä tulee myös uusiutuvan energia tuessa, sillä tuki laskee päästöoikeuden kallistuessa, huomauttaa Ollikainen.

Valtion kustannuksia kuitenkin nostaa päästökaupan epäsuorien kustannusten kuten mahdollisen sähkön hinnan nousun kompensoiminen sähköintensiiviselle teollisuudelle.

20 euroa ei vielä riitä

Nykyinen 20 euron hintataso ei kuitenkaan vielä riitä siihen, että ilmastoa lämmittävästä tuotantotavasta päästään nopeasti eroon.

– Sellun maailmanmarkkinahinta on yli tuhat euroa tonnilta, mutta saastuttaminen eli hiilidioksiditonnin päästäminen maksaa vain 20 euroa, Linnanen huomauttaa.

Hän arvioi, että päästökaupassa tullaan näkemään aika, jolloin päästöoikeuden hinta nousee kolminumeroiseksi – ja vasta sitten mekanismi alkaa tehota.

Päästökauppa koskee 11 000 laitosta

EU:n päästökauppajärjestelmä perustettiin vuonna 2005 edistämään kasvihuonekaasujen vähentämistä kustannustehokkaasti. Maailmalla toimi myös muita päästökauppamarkkinoita, mutta EU:n on laajin ja vanhin.

Päästökaupalla rajoitetaan paljon energiaa käyttävän teollisuuden, energiantuottajien sekä lentoyhtiöiden hiilidioksidipäästöt, alumiinin tuotannon perfluorihiilipäästöt sekä kemianteollisuuden typpioksiduulipäästöt EU:n vahvistamalle enimmäistasolle.

Päästökaupan piirissä on yli 11 000 teollisuus- ja energiatuotantolaitosta EU:ssa. Suomessa laitoksia on 600.

Kukin päästökaupan piirissä oleva yritys tarvitsee päästöluvan kasvihuonekaasujen päästämiseen ilmakehään.

EU:n määräämä päästökatto on laitoksille ja yrityksille yhteinen, ja kauppaa päästöoikeuksilla käydään päästökaton sisällä sen mukaan kumpi on laitoksille ja yrityksille edullisempaa, ostaa päästöoikeuksia vai vähentää päästöjä.

Päästöoikeudet lasketaan liikkeelle huutokauppaamalla. Ns. hiilivuotoalat eli alat, joiden pelätään muutoin siirtyvän EU:n ulkopuolelle, saavat päästöoikeuksia ilmaiseksi. Suomessa noin 450 laitosta saa ilmaisia päästöoikeuksia.

Vuosittain laitokset raportoivat ja palauttavat viranomaiselle toteutuneita päästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia. Jos päästöoikeuksia jää yli, yritys voi myydä ylijäämän tai säästää sen myöhempää käyttöä tai myyntiä varten. Mikäli päästöoikeudet eivät riitä, yrityksen on hankittava puuttuva määrä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .