Palautuksia ja mätkyjä tulee jatkossakin – Isommat mätkyt tulevat pääomatuloista, eivätkä ne näy tulorekisterissä

Ensi vuonna palautusten ja mätkyjen maksuajat aikaistuvat. Ensimmäiset palautukset ovat tileillä jo elokuussa.

Kahden kuukauden päästä käyttöön otettava tulorekisteri ei poista veronpalautuksia ja jäännösveroja. Tulorekisteriin ei ilmoiteta pääomatuloja, joista yleensä on Suomessa saatu suurimmat mätkyt.

– Pääomatulot, joita ei huomioida ennakonpidätyksessä, selittävät jatkossakin isot mätkyt. Osa pääomatulon saajista tarkoituksella maksaa verot mätkyjen kautta, sanoo ekonomisti Aki Savolainen Verohallinnosta.

Pääomatuloa kertyy esimerkiksi yrityskaupoista, osingoista, pörssiosakkeiden myynnistä, vuokratuloista ja vaikkapa puun myynnistä. Osasta pääomatuloa, kuten metsätalouden pääomatulosta ja pörssiyhtiöiden osinkotuloista tehdään ennakonpidätys. Asunnon vuokraamisesta saadusta tulosta saa todennäköisesti mätkyt, ellei vuokratuloa huomioi ennakonpidätysprosentissaan.

Suurimmat mätkyt 9,5 miljoonaa

Suurimmat mätkyjen saajat sijoittuvat yleensä korkealle myös kovatuloisimpien listalla. Yleensä tulot ovat pääosin pääomatuloa.

Tällä vuosikymmenellä suurin jäännösvero on tähän mennessä ollut 9,5 miljoonaa euroa. Sen sai vuoden 2013 tulojen perusteella Ilkka Hiidenheimo. Kovatuloisimpien listalla hän oli kuudennella sijalla 29 miljoonan eurolla.

Hiidenheimo oli tietoturvayritys Stonesoftin perustaja ja toimitusjohtaja. Isot tulot ja mätkyt kertyivät yrityksen myynnistä keväällä 2013 amerikkalaiselle tietoturvayhtiö McAfeelle. Kauppahinnaksi kerrottiin 290 miljoonaa euroa.

Hopea- ja pronssisijalle suurimpien mätkyjen saajina nousevat kuopiolaiset Tuomo Rissanen ja Petri Tukiainen. He saivat viime vuonna 4,7 ja 4,6 miljoonan euron jäännösverot myytyään vuonna 2016 perustamansa Trust Capitalin osuuksia Sentica Partnersille. Kumpikin tienasi kaupasta yli 13 miljoonan euroa.

Vuonna 2013 Hartwallin sukuun kuuluva Gunilla Tallqvist-Cederberg sai 3,8 miljoonan euron mätkyt vuodelta 2012 noin 12 miljoonan euron pääomatuloistaan.

Vuonna 2015 Ehrnroothin veljekset Albert ja Alexander saivat kumpikin yli 3,6 miljoonan euron mätkyt yli 13 miljoonan euron pääomatuloistaan vuodelta 2014. Ehrnroothit ovat sijoittajia ja hallitusammattilaisia. Alexander Ehrnrooth oli muun muassa vuonna 2013 konkurssiin haetun Tiimarin pääomistaja.

Tulorekisteriin eivät mene vähennyksetkään

Normaalituloinen palkansaaja ei yleensä saa jättimätkyjä, mutta sen sijaan voi saada pienen veronpalautuksen. Näin on useimmiten myös jatkossa, sillä tulorekisteri ei sisällä tietoja yleisimmistä vähennyksistä: työmatkakuluista, työasuntovähennyksestä ja kotitalousvähennyksestä. Näistä kertyy jatkossakin veronpalautuksia, ellei vähennyksiä huomioi ennakonpidätysprosentissa.

Ensi vuoden alusta lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan reaaliaikaisesti kaikki palkkatiedot. Vuoden 2020 alusta lähtien rekisteriin ilmoitetaan myös etuus- ja eläketiedot.

Ennätysmäärä veronpalautuksia

Joulukuussa maksetut veronpalautukset ovat olleet tärkeitä joulukaupan käynnistäjiä, eikä syyttä. Veronpalautusten määrä on kasvanut 140 prosenttia euroajalla vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2001 palautuksia maksettiin 1,2 miljardia euroa mutta tänä vuonna 11. joulukuuta maksetaan ennätykselliset 2,9 miljardia euroa.

– Veronpalautusten määrän kasvua selittää muun muassa ansiotason muutos. Palkat on nousseet vuodesta 2001 noin 57 prosenttia eli ansioiden nousu selittää vajaa puolet palautusten noususta, kertoo ekonomisti Aki Savolainen Verohallinnosta.

Tämän vuoden ennätyksellisen suuri veronpalautuspotti on osittain kilpailukykysopimuksen ansiota.

– Kikyn takia isolta määrältä palkansaajia leikattiin lomarahaa. Jos leikkausta ei ole huomioinut veroprosentissaan, monet saavat veronpalautusta, sanoo pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola Veronmaksajain keskusliitosta.

Verotusta käytetään säästämiseen

Myös palautusten käyttö säästämiseen on jonkin verran yleistynyt. Tällöin verovelvollinen maksaa veroja kireämmän prosentin mukaan kuin olisi tulojen ja vähennysten perusteella tarpeen.

– Verokortin muuttamista on helpotettu eli muutokset voi tehdä verkossa, ja se on todennäköisesti helpottanut veronpalautusten käyttöä säästämiskeinona, arvioi Savolainen.

Kirkko-Jaakkola arvioi, että useimmat veroprosenttiaan korottavat haluavat varmistua siitä, ettei tule mätkyjä.

– Verottaja maksaa palautuksille puolen prosentin koron, joten sijoitusmielessä verotuksella säästäminen ei ole kovin järkevää.

Tulorekisterin myötä säästämismahdollisuus veroprosenttia korottamalla ei poistu.

– Tulorekisteriä ei ainakaan tässä vaiheessa käytetä Verohallinnon puolelta ennakonpidätysprosentin ”säätämiseen” kesken vuoden, toteaa Savolainen.

Palautusten maksuajat aikaistuvat

Ensi vuonna veronpalautukset eivät välttämättä enää valu joulukauppaan, sillä veronpalautusten ja jäännösverojen maksuaikataulut muuttuvat. Aiemmin verotus on valmistunut kerralla lokakuussa, mutta ensi vuodesta lähtien verotus valmistuu joustavasti kesäkuusta alkaen.

– Maksuaikataulujen muutos on veronmaksajien näkökulmasta tulorekisteriä isompi muutos, huomauttaa Savolainen.

Aikataulut aikaistuvat. Jos veroehdotusta ei tarvitse korjata, verotus valmistuu jo kesäkuussa ja ensimmäiset palautukset napsahtavat tileille ja ensimmäiset jäännösverot tulevat maksuun elokuussa. Isot jäännösverot maksetaan jatkossakin kahdessa erässä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .