Pelkkä maakaapelointi ei tuo onnea – Järvi-Suomen Energia tekee lähivuosien aikana 700 miljoonan euron investoinnit sähköverkkoihin

Järvi-Suomen Energia investoi sähköverkkoon 48 miljoonaa euroa tämän vuoden aikana. Keskisuomalaisen levikkialueella verkkoa kohennetaan Kangasniemellä, Joutsassa, Luhangassa, Hankasalmella ja Lievestuoreella.

Järvi-Suomen Energia on kertonut myös nostavansa verkkopalveluhintojaan heinäkuun alusta lähtien. Hinnankorotukset kohdistuvat perus- ja siirtomaksuihin sekä tehomaksuihin.

Kerrostaloasukkaan siirtolasku nousee 6,9 prosenttia, omakotitalouksissa nousu on 8,6 prosenttia ja sähkölämmittäjillä 7,1 prosenttia.

Hinnankorotuksia perustellaan sähkömarkkinalain tavoitteiden saavuttamisella. Kokonaisuudessaan ne edellyttävät Järvi-Suomen Energialta lähes 700 miljoonan euron verkkoinvestointeja lähivuosien aikana.

Joutsa, Kangasniemi ja Luhanka kuuluvat tämän vuoden suurimpien investointikohteiden joukkoon.

Joutsassa kaivetaan maakaapelia 76 kilometriä ja vedetään uusia ilmajohtoja kolme kilometriä. Lisäksi rakennetaan 40 muuntamoa. Kokonaiskustannukset ovat noin 3,9 miljoonaa euroa.

Toukokuussa maanrakennustyöt aloitetaan välillä Mämmilä–Koski. Maan alle asennetaan pien- ja keskijänniteverkkoa noin 17 kilometriä, ja verkkoon liitetään yhdeksän uutta muuntajaa. Tämän urakan kokonaiskustannukset ovat 1,2 miljoonaa euroa.

– Hankkeella varmistetaan sähkönjakelua Joutsan taajamassa, sanoo Järvi-Suomen Energian verkostoinsinööri Jani Siltala.

– Vanhan verkon purkutyöt, sekä maanrakentamisen viimeistelytyöt tehdään talven ja kevään 2020 aikana.

Kangasniemellä asennetaan 42 kilometriä maakaapelia, rakennetaan muun muassa 25 muuntamoa ja uusi sähköasema. Tämän vuoden kokonaiskustannukset ovat 3,3 miljoonaa euroa.

Luhangassa asennetaan 71 kilometriä maakaapelia ja rakennetaan 34 muuntamoa. Kustannukset ovat yhteensä kolme miljoonaa euroa.

Järvi-Suomen Energia ei vanno pelkästään maakaapeloinnin nimeen. Ilmajohdon rakentamiseen verrattuna sen kustannukset ovat noin kaksinkertaiset.

– Joillain kallioisilla alueilla ne voivat olla jopa kolminkertaiset, Siltala sanoo.

– Ilmajohtojen siirtäminen maastosta teiden varteen on huomattavasti kustannustehokkaampaa. Kaikkia sähkökatkoja ei saada näin estettyä, mutta häiriöiden kestot vähenevät.

Tärkeimmät yhteydet – esimerkiksi sähköasemien välit – pyritään rakentamaan maakaapeloinnilla.

– Näin varmistamme sähkönsaannin taajamiin. Haarajohtoja siirretään puolestaan teiden varsiin.

Järvi-Suomen Energian suunnitelmissa on nostaa maaseudun keskijänniteverkon maakaapeloinnin aste noin 10 prosentista lähelle 40 prosenttia seuraavien kahdeksan vuoden kuluessa.

Kokonaisuudessaan tavoitteena on päästä noin 50 prosentin kaapelointiasteeseen.

Siltalan mukaan yhtiön nykyinen sähköverkko on hyvässä kunnossa.

– Verkko on pysynyt hyvänä, koska olemme tehneet jatkuvaa ennakoivaa kunnossapitoa.

– Ennakoivia investointeja tulee myös sähkömarkkinalain vaatimusten takia. Muutoin niitä ei tarvitsisi tehdä välttämättä juuri nyt.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .