Pellervon taloustutkimus ennusti tarkimmin – ennustajien osumatarkkuus oli viime vuonna tavallista parempi

Pellervon taloustutkimus ennusti parhaiten viime vuoden talouskehityksen 12 ennustajan joukosta. Se voitti Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja sanomalehti Keskisuomalaisen vertailussa niukasti Danske Bankin ja S-Pankin.

Talousennustajat asetettiin paremmuusjärjestykseen jo kahdennenkymmenennen toisen kerran. Edellisen kerran PTT on voittanut kilpailun vuoden 2016 talousennusteista.

 

Kilpailussa tarkasteltiin ennusteiden osumatarkkuutta vuoden 2018 talouskehityksestä. Mukana oli 12 tutkimuslaitosta ja pankkia: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos, Pellervon taloustutkimus, Valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, OP Ryhmä, Nordea, Aktia, Danske Bank, Handelsbanken ja nyt ensimmäisen kerran myös FIM- ja Hypo-pankit.

Ennustetarkkuus arvioitiin erikseen muun muassa talouskasvusta, työttömyydestä, inflaatiosta, vaihtotaseesta, investoinneista ja kulutuksesta. Yhteensä arvioitavia muuttujia oli yhdeksän kolmelta eri ennusteajankohdalta, vuoden 2017 keväältä ja syksyltä sekä vuoden 2018 keväältä.

 

Suomen talouskasvu on ollut positiivista nyt neljä peräkkäistä vuotta. Talouskasvu jatkui vuonna 2018 lähes saman suuruisena kuin vuonna 2017, mikä auttoi talousennusteiden osuvuudessa. Bkt-ennusteet olivatkin tarkempia kuin yleensä.

Keskimääräinen ennuste vuoden 2018 talouskasvuksi oli 2,1 prosenttia, kun talouskasvu oli 2,3 prosenttia.

Talouden taantuman jälkeen erityisesti yksityinen kulutus oli ylläpitänyt talouskasvua. Vuoden 2018 talouskasvua siivittivät yksityisen kulutuksen lisäksi myös investointien ja viennin kasvu.

Suurimmat virheet bkt:n ennustamisessa aiheutuivat viennissä (3 prosenttiyksikköä, 2,5 miljardia euroa) ja julkisen kulutuksen ennustamisessa (1,4 prosenttiyksikköä, 0,55 miljardia euroa).

Tuonnin kasvu aliarviointiin ja vaihtotase painui lähes kaksi prosenttia negatiiviseksi. Työttömyyden lasku aliarvioitiin edelleen niukasti. Kiihtyvä inflaatiokehitys yliarviointiin 0,1 prosenttiyksikköä yli todellisen inflaation, joka oli 1,1 prosenttia.

– Tasaista talouskehitystä on helpompi ennustaa ja niinpä vuoden 2018 talousennusteet osuivat hyvin, professori Kari Heimonen toteaa.

 

Jälleen kerran tarkimmat ennusteet Suomen taloudesta tehtiin kotimaassa. Suomen kehitys yllätti kansainväliset ennustelaitokset (OECD:n ja Euroopan Komission), joiden ennusteet olivat vuoden 2018 osalta epätarkempia kuin vuosiin. OECD olisi jäänyt vertailussa viimeiseksi.

–  Yleensä parhaiten bkt:n kehityksen ennakoinut talousennustaja onnistuu parhaiten koko kilpailussa, näin tapahtui jälleen tänäkin vuonna. PTT oli tarkin myös julkisen kulutuksen ennustamisessa, Heimonen kertoo.

Vuodesta 1997 lähtien järjestetyn ennustekilpailun on voittanut nyt neljästi Pellervon taloustutkimus, Suomen Pankki ja Nordea. Danske Bankilla ja OP Ryhmällä kolme voittoa. Kahdesti talousennustajapalkinnon ovat saaneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja valtiovarainministeriö.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .