Peltojen hehtaarivuokrat vaihtelevat jopa yhdestä eurosta 2 000 euroon

Luken mukaan erot ovat suuria tilakohtaisesti, alueellisesti ja tuotantosuunnittain .

Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo, että peltomaan vuokrat vaihtelevat suuresti tilakohtaisesti, alueellisesti ja tuotantosuunnittain. Maatilojen välillä vuokrat vaihtelevat Luken mukaan yhdestä eurosta 2 000 euroon hehtaarilta.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg sanoo, että kysynnän ja tarjonnan laki määrää vuokrat. Hänen mukaansa paikalliset olosuhteet kuntien sisälläkin vaikuttavat asiaan.

– Jos sattuu olemaan paljon laajentavia tiloja ja vähän luopujia, niin se tuppaa nostamaan vuokria, Åberg kertoo.

Luke julkaisi keskiviikkona ensimmäistä kertaa tilaston peltomaan vuokrista. Luken mukaan peltomaan keskivuokra oli viime syksynä Suomessa 223 euroa hehtaarilta. 

Lapissa ja Kainuussa vuokrat ovat asettuneet keskimäärin 100 euron kieppeille hehtaarilta. Korkeimmat vuokrat peritään Varsinais-Suomessa, jossa vuokrat ovat nousseet keskimäärin 350 euroon.

– Etelässä kysyntää on enemmän ja toisaalta tarjontaa vähemmän, arvioi Pellervon taloustutkimuksen maatalousekonomisti Tapani Yrjölä.

Sika- ja siipikarjatalous keskittynyttä

Siipikarja- ja sikatiloilla vuokrat ovat keskimäärin noin 350 euroa hehtaarilta. Lypsykarjataloudessa vuokrat jäävät sen sijaan alle 200 euroon hehtaarilta. Viljatiloilla keskimääräinen hehtaarivuokra on vajaat 250 euroa.

– Sika- ja siipikarjatilat ovat usein sellaisilla alueilla, missä on niukkuutta pelloista, Yrjölä kertoo.

Åbergin mukaan tuotantosuunta ei sinänsä vaikuta, mutta sika- ja siipikarjatalous on keskittynyt hyvin voimakkaasti Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle lähelle teurastamoja.

– Tiettyihin kuntiin on syntynyt  sika- ja siipikarjakeskittymiä. Siellä on pienellä alueella tiloja, jotka ovat laajentaneet ja joilla on edelleen laajentamishaluja, hän sanoo.

Lypsykarjatiloja on suhteellisesti enemmän pohjoisempana kuten Savossa ja Keski-Suomessa, ja ne ovat levittäytyneet laajemmalle alueelle. Esimerkiksi Pohjois-Savossa peltojen keskivuokrat ovat asettuneet 155 euron tasolle hehtaarilta.

Vuokralle myymisen sijasta

Vuokrapeltojen osuus Suomen peltopinta-alasta on runsas kolmannes. Suomalaiset maanviljelijät vuokraavat usein peltoja myymisen sijasta, kun he eivät enää ikääntymisen vuoksi voi jatkaa tilanpitoa.

– Käsitykseni on, että peltoja vuokralle ottavat ihmiset ostaisivat mielellään sen pellon. Enemmän näen myyntihaluttomuutta, Yrjölä sanoo.

Åberg huomauttaa, että voi olla järkevää vuokrata peltoja mieluummin kuin ostaa, jos tila on ottanut paljon velkaa tuotantorakennusten laajentamiseen.

Sekä Yrjölä että Åberg ovat yhtä mieltä siitä, että myös tunneseikat vaikuttavat halukkuuteen antaa peltoja vuokralle myymisen sijasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Maidon tuottajahinnat syöksyneet kolmessa vuodessa 15 prosenttia