Perinteisin keinoin mangon alkuperän jäljittämiseen menee viikko – lohkoketjun avulla alkuperä selviää kahdessa sekunnissa

Lohkoketjujen todellista läpimurtoa on odotettu jo kymmenkunta vuotta. Innokkaimmat ovat maalailleet suurta vallankumousta, joka heittää finanssialan päälaelleen ja vähintäänkin järisyttää perustuksia lähes kaikkialla muualla. Toistaiseksi suurimmat puheet ovat kuitenkin pysyneet puheina.

Lohkoketjuteknologia on jäänyt etäiseksi: monet eivät tunne koko termiä, toiset sekoittavat sen virtuaalivaluutta Bitcoiniin, joka on tosin tiettävästi ensimmäinen tapaus, jossa lohkoketjuteknologia tuotiin käytäntöön.

Koko touhu kuulostaa herkästi kaukaiselta tulevaisuudelta, mutta IBM:n lohkoketjujaoston Pohjoismaiden johtaja Christian Lassenin mukaan tulevaisuus on jo täällä.

– Näemme sen jo nyt markkinoille tulevissa ratkaisuissa. Ei ole enää kysymys siitä, tuleeko lohkoketjuteknologialla olemaan todellista vaikutusta. Se vaikuttaa jo nyt, Lassen toteaa.

Lohkoketjuja käytetään jo nyt muun muassa ruoan alkuperän jäljittämiseen, logistiikkaketjujen parantamiseen ja kansainvälisten pankkisiirtojen nopeuttamiseen. Lassen kertoo IBM:n tekemästä testistä, jossa selvitettiin yhdysvaltalaisen Walmartin kanssa pilkottuja mangoja sisältäneen rasian alkuperää.

Lassenin mukaan perinteisin keinoin mangot tuottaneen farmin jäljittämiseen kului hieman alle viikko. Lohkoketjun kautta mangon alkuperä selvisi kahdessa sekunnissa.

Toisaalta lohkoketjun avulla esimerkiksi epäonnistuneen tuote-erän takaisinvetäminen on helpompaa. Lohkoketjusta voi nähdä suoraan, missä tuotantoketju petti, ja selvittää tarkasti, mikä erä on pilalla. Näin yrityksen ei tarvitsisi turhaan vetää kunnossa olevia eriä pois markkinoilta.

Käytännössä lohkoketjua käyttämällä saadaan entistä tarkempaa informaatiota entistä nopeammin.

– Ihmiset voivat tehdä parempia päätöksiä esimerkiksi siitä, mitä ruokia he ostavat, Lassen havainnollistaa.

Lassen huomauttaa, että ongelmat lohkoketjujen yleistymisessä eivät liity teknologiaan. Haasteena on saada osapuolet luottamaan toisiinsa ja näkemään lohkoketjujen hyödyt kaikille osapuolille.

– Se, että yritykset ovat kilpailijoita ei tarkoita, että he eivät voisi jakaa informaatiota keskenään lohkoketjussa. Heillä voi silti olla tietoja, joiden jakaminen on molemmille kannattavaa, Lassen toteaa.

Hänen mukaansa lohkoketjun turvallisuus kumpuaa sen rakenteesta, jossa ei ole keskustietokantaa, vaan jaettu, monistettu ja yleinen tietokanta, josta kaikilla on kopio.

– Tällä tavalla varmistamme, että jos joku menettää dataa, tai joku onnistuu hakkeroimaan johonkin, systeemi itsessään tekee helpommaksi havaita, että jotain on vialla. Keskustietokantasysteemissä emme välttämättä ikinä tietäisi, että joku on yrittänyt tehdä jotain väärin, Lassen avaa.

Lohkoketjut ovat keränneet kymmenessä vuodessa paljon huomiota ja odotuksia, mutta samalla teknologia on saanut paljon kritiikkiä. Erityisesti käytännön sovellusten löytymiseen kulunut aika on saanut monet epäilemään koko teknologiaa.

Lassen myöntää, että teknologiaa on ylihypetetty. Hän kuitenkin vakuuttaa uskovansa lohkoketjuteknologiaan nyt jopa enemmän, kuin nykyisen pestinsä alussa 2,5 vuotta sitten.

– Lohkoketju on kuin työkalupakin osa. Joissakin tapauksissa se on oikea työkalu, toisissa käytetään jotain muuta. Meidän täytyy käyttää maalaisjärkeä ja soveltaa lohkoketjuja sopivissa konteksteissa. Silloin se on hyvin vakuuttava ja kiinnostava teknologia, joka voi muuttaa asioita, Lassen sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .