Piilotyöpaikka odottaa löytäjäänsä – näillä konsteilla onnistut

Piilotyöpaikat ovat työpaikkoja, joita ei laiteta ollenkaan avoimeen hakuun. Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan noin 80 prosenttia työpaikoista ei koskaan tule julkisesti auki. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran mukaan Suomessa voi olla jopa 360 000 piilossa olevaa työpaikkaa.

Osa työpaikoista on vieläpä niin piilossa, ettei työnantaja itsekään ole vielä älynnyt alkaa etsiä sopivaa työntekijää. Piilotyöpaikat piileskelevät myös työnhakijoiden tietymättömissä, kertoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun johtamisen lehtori, uravalmentaja ja piilotyöpaikoista kirjan tehnyt Maija Haaranen.

– Kokemukseni mukaan ihmiset eivät oikeasti tiedä eivätkä osaa lähteä piilotyöpaikkoja hakemaan. Ilmiöstä on yleensäkin olemassa todella vähän tietoa esimerkiksi työnhakuoppaissa. Työttömille pitäisi ehdottomasti järjestää piilotyöpaikan etsimiskursseja, Haaranen sanoo.

Piilotyöpaikkoja syntyy, kun joku sairastuu, irtisanoutuu, jää vanhempainvapaalle tai yrityksessä alkaa iso kehitysprojekti tai se saa iso tilauksen. Piilotyöpaikkoja syntyy tyypillisesti myös organisaatiomuutosten yhteydessä: toimitusjohtaja vaihtuu tai yritys laajenee uudelle paikkakunnalle.

Joskus piilotyöpaikan syynä on se, ettei yritys osaa rekrytoida, työpaikkaan halutaan joku tuttu ihminen tai ei haluta kilpailijoiden tietävän omista rekrytoinneista.

– On olemassa myös yrityksiä, joiden ei ole koskaan tarvinnut laittaa paikkaa auki, sillä aina on piilosta tullut uusi työntekijä, Haaranen kertoo.

Piilotyöpaikan löytämisessä korostuu oma aloitteellisuus ja aktiivisuus. Työpaikan voi saada ainoastaan henkilökohtaisella kontaktoinnilla. Avainsana piilotyöpaikan löytämisessä on Haarasen mukaan verkostoituminen, joka jää suurimmalta osalta ihmisiä tekemättä.

– Kyse ei ole siitä, etteikö meillä kaikilla olisi verkostoja, vaan siitä, että verkostot on luotava tietoisesti. Se pitää ottaa määrätietoiseksi tavoitteeksi ja kerätä rohkeutta, jotta uskaltaa tavata ja kontaktoida tuntemattomia ihmisiä.

Toinen elintärkeä asia, jonka Haarasen mukaan suurimmalta osalta jää lapsipuolen asemaan, on oman osaamisen kiteyttäminen.

– Pitää käydä läpi, mitä oikeasti osaa ja mikä siinä voisi kiinnostaa ja hyödyttää työnantajia. Monesti lähetellään runsaasti hakemuksia, mutta ei yhtään tiedetä, mikä yrityksen tarve on.

Haarasen mukaan piilotyöpaikan voi löytää periaatteessa mistä tahansa. Piilotyöpaikka voi lymytä sosiaalisen median verkostoissa, yritysmaailman laajentumis- ja nimitysuutisissa, rekrytointimessuilla, omassa tuttava- tai harrastuspiirissä tai vaikkapa bisnesenkelin sijoitussalkussa.

– Kannattaa opetella tunnistamaan verkostojen solmutyypit. Esimerkiksi yrittäjäjärjestöjen ihmisillä on ihan mieletön kontaktiverkosto ja he tietävät koko ajan kaiken, mitä yrityskentällä tapahtuu.

Varsinainen piilotyöpaikkojen lähde Haarasen mukaan ovat kasvuyritykset.

– Valtakunnallinen KasvuOpen-kilpailu on tosi hieno esimerkki konseptista, joka voi tarjota lukuisia piilotyöpaikkoja. Kaikki kilpailuun osallistuvat yritykset ovat kasvuyrityksiä ja kasvuhan merkitsee aina työvoiman tarvetta.