Prosessi on käynnissä

Joustavilla aukioloajoilla toimivan päiväkodin perustaminen. Uuden virkistysalueen rakentaminen. Yrittäjyyskasvatuksen ottaminen mukaan perusopetukseen. Kuntien hankintojen toteuttaminen.

Lähes jokaisella kunnallisella päätöksellä on vaikutuksensa yrittäjien arkeen, yritysten elinvoimaisuuteen ja työllisyyteen. Ja mitä tarkemmin päätöksenteossa huomioidaan yritysvaikutusten arviointi (YRVA), sitä varmemmin kunta luo mahdollisuuksia jo toimiville ja uusille yrityksille.

Keski-Suomen Yrittäjät toteutti elokuussa maakunnan kuntajohtajille sekä yrittäjäyhdistysten puheenjohtajille kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten yritysvaikutusten arviointi on lähtenyt liikkeelle kunnissa. Kyselyn vastausprosentti oli hiukan yli 40.

- YRVA on osa kunnan hyvää elinkeinopolitiikkaa ja -strategiaa. Arviointi on noussut jonkin verran keskusteluihin, mutta kaikissa kunnissa ei ole vielä yhtenäistä toimintamallia. Kenttä on vielä hajanainen, toteaa Keski-Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkö Seppo Risku.

Huomio valmisteluun

Kunnissa käytettävät arviointiprosessit ovat monenkirjavia. Osassa kuntia arviointia tehdään luottamushenkilöiden kanssa päätöksentekovaiheessa ja arviointiin on oma lomake. Toisaalla päätösesitysten valmistelijat käyvät vuoropuhelua myös yrittäjäjärjestön edustajan kanssa.

Risku pitää tärkeänä, että yritysnäkökulma olisi mukana jo asioiden valmisteluvaiheessa.

- Jos arviointi korostuu päätöksentekovaiheessa, se jättää viranhaltijanäkökulman kokonaan ulos. Kun yritysvaikutusten arviointi tehdään oikein, päästään puhumaan esimerkiksi hankinnoista, paikallisten yrittäjien paremmasta mahdollisuudesta päästä tarjoamaan sekä yrittäjien ja hankkijoiden välisestä vuoropuhelusta.

Läpinäkyvyyttä lisää

YRVA-kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, miten arviointi dokumentoidaan kunnassa. Viidennes vastaajista ilmoitti, että arviointi toteutetaan kirjallisesti ja tallennetaan päätösasiakirjoihin. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että arviointia ei dokumentoida lainkaan.

- Usein päättäjät pitävät itsestäänselvyytenä, että minullahan on aina elinkeinolasit päässä. Nyt pitäisi kuitenkin tietää, miten se jalkautuu konkreettisiksi teoiksi, Seppo Risku sanoo.

Kyselyssä tiedusteltiin myös, miten arvioinnista viestitään kunnassa. Tässä kohtaa vastaukset hajosivat kovasti. Pisimmälle asia oli viety kunnassa, jossa kunnanhallituksen esityslistan ja pöytäkirjan liitteeksi tulee päätösten vaikuttavuuden arviointi. Arvioinnit kerätään kunnan puolivuotiskatsaukseen ja tilinpäätösraporttiin.

Puolet kyselyyn vastanneista kunnista informoi joko yrittäjäjärjestön paikallisyhdistystä tai seudullista kehittämisyhtiötä. Osa kunnista ei viestinyt arvioinnista ollenkaan.

Riskun mukaan viestintä olisi tärkeä tekijä läpinäkyvyyden edistämiseksi.

- Arvioinnista voisi mainita esimerkiksi kunnan kotisivuilla. Prosessia voitaisiin tuoda esiin enemmän vaikka sosiaalisessa mediassa, kuten kunnanjohtajan blogissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.