Rakentamista on pystytty jatkamaan kohtuullisen normaalisti korona-aikana – rakennuslupien supistuminen enteilee heikompia aikoja

Rakentamista on pystytty jatkamaan kohtuullisen normaalisti koronatilanteesta huolimatta, kertoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell. Epävarmuutta kuitenkin on.

–  Tärkeätä on, että julkinen rakentaminen pidetään liikkeellä. Julkinen rakentaminen elvyttää monella tavalla, Randell painottaa.

Tilastokeskuksen mukaan uusia rakennuslupia myönnettiin maalis-toukokuussa 28 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Randellin mukaan rakennuslupien supistuminen näkyy myöhemmin rakennusaloituksissa.

Tiistaina osavuosituloksensa julkaisseen rakennusyhtiö YIT:n toimitusjohtajan Kari Kauniskankaan mukaan asuntoaloitukset jatkuivat hyvällä tasolla huhti-kesäkuussa. Myynti kuluttajille notkahti huhtikuussa selvästi, mutta kysynnän palautuminen huhtikuun jälkeen on ollut rohkaisevaa.

–  Koronaviruspandemian aiheuttamasta epävarmuudesta ja kysynnän ailahtelusta huolimatta YIT:n liiketoiminta eteni toisella vuosineljänneksellä hyvin ilman suurempia häiriöitä, Kauniskangas kertoo tiedotteessa.

YIT:n oikaistu liikevoitto supistui huhti-kesäkuussa 5 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 28 miljoonasta eurosta. Liikevaihto laski 8 prosenttia 700 miljoonaan euroon. Heikkoutena oli toimitilarakentaminen.

Kauniskangas arvioi, että keskeiset loppuvuotta koskevat epävarmuustekijät ovat koronaviruspandemian mahdollisen toisen aallon vaikutukset asuntojen kuluttajamyyntiin sekä hankkeiden valmistumisajankohtiin vuoden lopussa.

Korjausrakennusyhtiö Consti sai rutkasti lisää tilauksia

Korjausrakentaminen on vakaampaa kuin uudistuotanto. Korjausrakennusyhtiö Constin toimitusjohtajan Esa Korkeelan mukaan kokonaisuutena koronakriisin vaikutus katsauskauden toimintaan ja taloudelliseen kehitykseen jäi rajalliseksi.

–  Saimme huhti-kesäkuun aikana uusia tilauksia 67 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 16,3 prosentin kasvua vertailukauteen nähden, Korkeela kertoo tiedotteessa.

Constin viime perjantaina julkistaman osavuosikatsauksen mukaan yhtiön liikevoitto koheni huhti-kesäkuussa 2,4 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 0,1 miljoonasta eurosta.

Korjaustarvetta kasvattaa Suomen rakennuskannan ikä. Asuinrakentaminen oli Suomessa kiivaimmillaan 1970-luvulla, ja tuon ajan rakennusten talotekniikka, julkisivut ja rakenteet vaativat nyt perusteellista saneerausta.

Korjausrakentamisen osuus talonrakennuksesta lähes puolet

Viime vuonna korjausrakentamisen osuuden kaikesta talonrakentamisesta arvioidaan olleen noin 47 prosenttia ja uudisrakentamisen 53 prosenttia. Rakennusteollisuus RT ennustaa, että korjausrakentaminen jatkaa tänä ja ensi vuonna kasvuaan, mutta uudisrakentaminen hiljenee.

–  Korjausvelkaa on syntynyt joka vuosi lisää, Randell arvioi.

Hänen mukaansa kuluttajien vaatimukset asuntojen laadun suhteen ovat korostuneet korona-aikana. Hän pitää valtion roolia tärkeänä, jotta esimerkiksi energiaremontteja tehtäisiin enemmän.

–  Korona-aikana on näkynyt, että taloyhtiöiden päätöksenteko näiden hankkeiden osalta vaikeutui. Kokouksia ei voitu pitää, Randell muistuttaa.

"Väärä aika siirtää hankkeita"

Toimitilarakentaminen on Randellin mukaan tulossa jonkin verran alaspäin. Hänen mukaansa kysymys on siitä, pitävätkö kunnat tilauksia yllä päiväkodeista ja muista julkisista tiloista.

–  Nyt on aivan väärä aika lähteä siirtämään niitä, Randell sanoo.

YIT:llä oli ongelmia toimitilayksikössään, vaikka muuten liiketoiminta sujui kohtuullisesti. Toimitilayksikön tulos oli Kauniskankaan mukaan heikko kolmen hankkeen valmistumisen ja niiden taloudellisten loppuselvitysten vuoksi. Erimielisyyksien vuoksi loppuselvitysten valmistuminen voi kestää joitakin vuosineljänneksiä.

Hankkeet ovat Myllypuron kampus sekä kauppakeskukset Hertsi ja Tripla Helsingissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.