Sailas uskoo leikkauksia vielä tarvittavan

Budjettiriihen toimet olivat Sailaksen mukaan nappikauppaa.

Valtiovarainministeriön entinen ykkösvirkamies Raimo Sailas uskoo, että  tällä vaalikaudella joudutaan vielä tekemään uusia leikkauksia.

– Minä en usko leikkauksien olevan ohi, valitettavasti, Sailas sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa alkusyksyn budjettiriihessä olisi pitänyt tavoitella pienempää alijäämää budjettiin. Sailaksen mielestä budjettiriihen toimet olivat nappikauppaa. Tarvittavien leikkausten määrää Sailas ei halua lähteä arvioimaan, mutta hänen mukaansa puhutaan kuitenkin miljardeista.

–  Hyvin ymmärrän, että leikkaamisella on myös negatiivisia vaikutuksia, mutta suurempi ongelma on, että velkaantuminen jatkuu näin suurena, Sailas arvioi. 

Sailaksen mukaan kotimaisten talousennusteiden pohja on yleensä laskettu sen varaan, että maailmalta ei isoja yllätyksiä tule.

–  Kuka uskoo, että vuoteen 2020 asti mentäisiin ilman, että tulisi mitään merkittäviä kansainvälisiä kriisejä? Minä en ainakaan, Sailas sanoo STT:n haastattelussa.

Mahdollisiksi riskeiksi hän listaa esimerkiksi Donald Trumpin nousun Yhdysvaltojen presidentiksi sekä Deutsche Bankin ja Italian pankkijärjestelmän tilanteen. Myös keskuspankkien ennennäkemättömän keveään rahapolitiikkaan ja negatiivisiin korkoihin liittyy omat riskinsä.

Tavoiteltu työllisyysaste ei riitä

Tänään julkistettiin Laman taittaja Raimo Sailas ja kolme talouskriisiä -kirja, jonka on kirjoittanut Otavan kustannuspäällikkö Jarkko Vesikansa. Kirjassa kuvataan, että Nivalasta kotoisin oleva Sailas oli lähtöisin niukoista oloista ja urallaan hänestä tuli eräänlainen niukkuuden pääprofeetta Suomessa.

Sailas on ollut erittäin näkyvä talouspolitiikan vaikuttaja viime vuosikymmeninä.

– Hän ei rajoittunut olemaan perinteinen virkamies, vaan reviiri oli aika laaja, arvioi kirjan kirjoittanut Vesikansa.

Valtiovarainministeriön palvelukseen 1971 tullut Sailas jäi eläkkeelle valtiovarainministeriön valtiosihteerin tehtävästä 2013.

Kirjassa käydään läpi kolme Sailakseen työurallaan kokemaa talouskriisiä; 1970-luvun vaihtotasekriisi, Sailaksen listojen leimaama 90-luvun alun lama ja 2008 alkanut finanssikriisi.

Sailaksen mukaan kriiseille oli yhteistä, että niiden merkittävät syyt tulivat yllätyksinä. Öljykriisiä ei osattu ennakoida, ja samoin oli seuraavassa kriisissä Neuvostoliiton romahduksen ja pankkikriisin suhteen.

– Puhumattakaan finanssikriisistä, joka oli globaali yllätys, Sailas sanoo.

Sailaksen mukaan tuleviin kriiseihin pitää varautua sillä, että valtiontalous on vahva.

Vahva valtiontalous edellyttää korkeaa työllisyysastetta. Sailaksen mukaan maan hallitus on sinänsä aivan oikein kytkenyt hyvinvointivaltion tulevaisuuden työllisyysasteen nostamiseen. 72 prosentin työllisyysastetavoite ei kuitenkaan ole riittävä.

– Minä pidän sitä liian matalana. Työvoiman määrä, josta työllisyysaste lasketaan, alenee. 72 prosenttia tuottaa jatkossa vähemmän ja vähemmän ihmisiä työmarkkinoille, Sailas sanoo.

Hän ei usko, että tällä vaalikaudella päästään edes tavoiteltuun 72 prosentin työllisyysasteeseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.