Selkeä resepti synnyttää hyvin työpaikkoja – keskisuomalaisen yhdistyksen kautta syntyy vuodessa liki 500 uutta työpaikkaa

Viime vuonna uusyrityskeskus auttoi alkuun ennätysmäärän yrityksiä.

Keski-Suomen Uusyrityskeskuksen kautta perustettiin viime vuonna ennätysmäärä yrityksiä. Hyvä vire on jatkunut myös alkuvuonna.

Viime vuonna yhdistyksen vauhdittamana perustettiin 482 uutta yritystä, joihin syntyi 458 uutta työpaikkaa. Tämän vuoden alkukuukausina Keski-Suomen Uusyrityskeskuksen kautta on perustettu jo 40 uutta yritystä.

– Alkavien yritysten neuvontapalveluille on selkeästi kysyntää edelleen 25 toimintavuoden jälkeenkin, toimitusjohtaja Teemu Pinomäki sanoo.

Hän aloitti Keski-Suomen Uusyrityskeskuksen johdossa tammikuussa.

Yrityksille on tarjolla useita erilaisia neuvonta- ja kasvupalveluja. Liikeideoita sparrataan niin monessa organisaatiossa, että toimijoiden roolit eivät ole aina ulkopuolisille kovin selkeitä.

Keski-Suomen Uusyrityskeskus toimii yrittämisen juurilla, sillä se tarjoaa jäsenkuntiensa asukkaille ilmaista aloittavien yrittäjien neuvontapalvelua. Uusyrityskeskukseen otetaan yhteyttä keskimäärin 1 500 liikeidean vuosivauhtia ja näistä jalostuu noin 400 perustettavaa yritystä vuosittain.

–  Mitä aikaisemmin orastavan liikeidean kanssa tulee meidän kanssamme keskustelemaan, niin sitä enemmän yleensä pystymme auttamaan, Pinomäki sanoo.

– Yrittäjäehdokkaiden pitää tehdä omat laskelmat ja liikeideat. Meidän tehtävämme on sparrata yhdessä asiantuntijoiden kanssa ideoita ja vahvistaa aloittavien yrittäjien yrittäjyysvalmiuksia.

Yrittäjäehdokkaat saavat 10–20 tuntia henkilökohtaista sparrausta, jossa punnitaan liikeideoiden menestymisen mahdollisuuksia.

Kaikki ideat eivät tietysti johda eteenpäin, ja joillakin aloilla on valmiiksi tungosta.

– Jyväskylässä hierojaksi on tunkua. Myös parturi-kampaamoilla ja ravintoloilla on oltava uusi selkeä, erilainen liikeidea, jotta niillä on mahdollisuus menestyä, Pinomäki kertoo.

Yrittäjiksi haluavat erityisesti työttömät, yksityisen työnantajan palveluksessa olevat sekä opiskelijat. Naisia ja miehiä on lähes yhtä paljon vuodesta toiseen.

Yrittäjäehdokkaiden kynnystä ottaa yhteyttä on laskettu verkossa toimivalla ideanappi-palvelulla, jonka kautta yritysidean voi testata.

Keski-Suomen Uusyrityskeskus toimii runsaan 300 000 euron vuosibudjetilla. Kustannukset yhtä perustettua yritystä kohden ovat pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna noin 780 euroa. Uusi työpaikka syntyy noin 650 eurolla.

Uusyrityskeskuksen avulla syntyvistä yrityksistä yli 90 prosenttia on olemassa kolmen vuoden jälkeenkin. Kaikista aloittavista yrityksistä Suomessa noin puolet lopettaa viiden ensimmäisen vuoden aikana.

– Menestyksen salaisuus on kolmen viime vuoden aikana kehitetty toiminta- ja palvelumalli. Perinteisen neuvonnan lisäksi pyritään vahvistamaan asiakkaiden yrittäjyysvalmiuksia, Pinomäki sanoo.

Joutsalaisen Jussi Seppälän ja jyväskyläläisen Vesa Vesterisen perustama ohjelmistoyritys Fikuro Oy on yksi Uusyrityskeskuksen kautta syntyneistä yrityksistä.

– Uusyrityskeskus on auttanut alussa eteenpäin ja luonut kontakteja, kaksikko kiittelee.

Seppälällä ja Vesterisellä on pitkä työhistoria globaalissa ohjelmistoyrityksessä pääarkkitehtinä sekä kehitysjohtajana. He olivat työkavereita jo 1990-luvulla.

Fikuron päätuote on Ferppi-yritysohjelmisto, jolla hallitaan ja ohjataan yritysten tietoa. Ferppiä käyttää 10 yritystä palveluista teollisuuteen. Tuotanto ja ohjelmiston kehittäminen on hajautettu kansainvälisiin verkostoihin. Teknologian alustana on Amazon Web Services.

Tekoälyn hyödyntäjä haluaa isoon sarjaan

Fikuro Oy tekee pienille ja keskisuurille yrityksille ohjelmistoja, joissa tekoälyä hyödynnetään uudella tavalla.

– Tekoälyllä pystytään järkeistämään ja tehostamaan työtä, Vesa Vesterinen sanoo.

– Ihminen pystyy käsittelemään muutaman asian kerrallaan. Mutta jos asioita on 50 tai 100, tarvitaan tekoälyä, Jussi Seppälä selvittää.

Tekoälystä puhutaan paljon, mutta sen merkitystä ymmärretään vähemmän. Seppälä auttaa muita ymmärtämään tekoälyä opettamalla sitä ilmaiseksi ohjelmoijille.

Startup-vaiheessa olevan Fikuron asiakkaat ovat lähinnä teollisuudesta ja rakennusalalta. Ohjelmistoja käytetään esimerkiksi toimituslaskutuksessa, kokonaistehokkuuden seurannassa ja tuntikirjauksessa.

Menossa olevalla tilikaudella Fikuro tavoittelee puolen miljoonan euron liikevaihtoa.

–  Suomalaisista ohjelmistoyrityksistä vain kaksi prosenttia pääsee yli neljän miljoonan euron liikevaihtoon. Haluamme kuulua siihen joukkoon, Vesterinen linjaa.

Fikurolla on hajautettu organisaatio: Jyväskylässä on kolme, Joutsassa ja Kuopiossa yksi sekä ulkomailla kolme työntekijää. Osaajia on löytynyt hyvin.

– Mitä erilaisempia työntekijöitä, sen parempi. Arvostamme oma-aloitteisia ja nohevia ihmisiä. Ei tarvitse olla tohtori, kaksikko tuumii.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .