Siirtyvät sateet kurittavat viljelijöitä päivä päivältä enemmän – "Huippusatoihin ei enää ole mahdollisuuksia"

Vaikka helteet eivät ole jatkuneet aivan toukokuun tapaan, ei sateitakaan ole juuri kesäkuussa näkynyt.

Maanviljelijät ovat odottaneet jo pitkään vesikuuroja, jotka ovat useita kertoja kadonneet tulevan viikon sääennustuksista pois.

Kokkilan tilaa Petäjäveden Kuivasmäessä pyörittäville veljeksille Topi ja Otto Kokkilalle on selvää, että alkukesä on ollut hyvin poikkeuksellinen. Sadetta on tullut lumien sulamisen jälkeen vain yksittäisiä millejä, ja tavallisesti märät kohdat palstoista pöllyävät nyt kuivuudesta.

– Kevät oli toisaalta siinä mielessä hyvä, että kaikki kylvöt saatiin tehtyä sellaisiinkin paikkoihin, joihin ei olla monina vuosina päästy, Topi Kokkila pohtii.

Juuri korjattu ensimmäinen säilörehusato antaa karun kuvan, mitä poikkeavuudet sääolosuhteissa voivat maataloudessa merkitä.

– Tästä 14 hehtaarin nurmelta saatiin viime sunnuntaina alkaneessa korjuussa kolme rehukuormaa, kun tavallisina vuosina niitä olisi ollut toista kymmentä, Topi Kokkila kertoo.

– Kun katsoo kalenteria, vuosi on kuitenkin vielä alussa. Nurmen osalta on vielä paljonkin pelastettavissa. Viljat on meillä ehkä se pahempi juttu, Otto Kokkila miettii.

ProAgria Keski-Suomen talous- ja viljelyasiantuntija Katariina Kaislon mukaan maakunnassa on paljon samoja merkkejä kuin koko Suomen tilanteessa.

– Huippusatoihin ei enää ole mahdollisuuksia, mutta ei tässä hanskoja tiskiin nyt vielä kannata heittää. Käytännössä mitä nopeammin saadaan sateita, sitä paremmaksi tilanne voi muuttua, ja ihan hyviäkin satoja voidaan vielä saada.

Kaislon mukaan hankalin tilanne on viimeksi kylvetyillä viljoilla ja nurmilla, mutta kasvustokohtaiset erot ovat hyvin suuria. Samalla lohkolla voi olla hyvin orastavia viljoja sekä isojakin alueita, joissa ei kasva mitään, mutta tähän vaikuttaa myös maalaji.

Myös kuivuuden aiheuttamaa kellastumista on ollut havaittavissa.

– Lisäksi kirvoja on havaittu, ja torjuntakynnys on ylittynyt monilla alueilla. Samoin rikkakasvien torjunta alkaa olla hiljalleen aiheellista, Kaislo kertoo.

ProAgria Keski-Suomen maidontuotannon asiantuntijan Juhani Peltolan mukaan nyt kerättävästä ensimmäisestä rehusadosta jää luultavasti noin neljäs- tai kolmasosa saamatta. Tärkeää on kuivuudesta huolimatta lannoittaa kakkossato oitis.

– Rehu kyllä kasvaa vielä, mutta laatu ei enää parane. Nyt työtä voi tehdä hyvissä olosuhteissa ja saavuttaa hyvän säilöntätuloksen.

Rehun odotetaan olevan laadultaan hyvää, mutta määrissä on isoja aluekohtaisia eroja, joihin vaikuttavat sateiden lisäksi maalajien kuivuus.

– Sopivan hikevä, savinen pelto saattaa kasvaa hyvinkin, mutta epäilemättä joukossa on myös lähes täyskatoja. Onneksi se ei ole kuitenkaan ole pääsääntöistä, mutta kaikilla tiloilla on varmasti jonkintasoisia satotappioita luvassa, Peltola toteaa.

Kaikista heikointa on ollut laidunrehun kasvu. Monella tilalla lehmiä on alettu ruokkia jo sisäruokintakauden rehuilla. Peltola sanoo myös tietävänsä tiloja, joissa nurmia on jo alettu sadettaa joko sadetuslaitteilla tai ajamalla vettä lietevaunulla.

– Sadetuslaitteet ovat työläitä siirrettäviä ja melko kalliita. Traktorin ryskyttäminenkin teettää kustannuksia. Lisäksi ajettua vettä tarvitaan noin kaksinkertainen määrä sadeveteen nähden.

Viljelijän kannalta ratkaisevaa on, minkälaiset säät rehunteon jälkeen tulevat. Ennusteissa sadetta on jälleen kerran luvattu ensi viikolle, mutta sen määrä tuntuu vaihtelevan päivittäin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .