Suomalaismetsiä ei ole vakuutettu kunnolla

Suurin osa suomalaisista metsänomistajista ei koe tarvetta vakuuttaa omia metsiään.

– Noin karkeasti voidaan sanoa, että kolmannes suomalaisista metsistä on kunnollisesti vakuutettu. 10–20 prosentilla on niin sanottu ainaismetsävakuutus, mutta ne eivät ole mihinkään indeksiin sidottuja, eikä niitä näin ollen voida pitää kunnollisina vakuutuksina, metsävakuutuksien markkinajohtajan Tapiolan markkinointipäällikkö Jukka Saastamoinen sanoo.

Finanssialan keskusliiton vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen muistuttaa, että aikoinaan silloisen metsänarvon mukaan maksettu vakuutus voi tehdä aikamoisen yllätyksen metsätuhon sattuessa.

– Aikoinaan tehdyn ainaismetsävakuutuksen korvausmäärä voi olla esimerkiksi vain 10 prosenttia todellisesta tuhon määrästä.

Metsien vakuutusinto on todella matalaa, ja vuosittainen kasvu on vain prosentin luokkaa. Saastamoinen epäilee metsänomistajien arvioivan metsään kohdistuvan riskin pieneksi. Metsää ei ajatella sellaisena omaisuutena, jota kannattaisi vakuuttaa.

– Ajatellaan, että omalle kohdalle sattumisen riski on niin pieni. Suurten myrskyjen jälkeen tehdään kuitenkin melko paljon uusia vakuutuksia, Saastamoinen selittää.

– Meille tämä vakuuttamisen alhainen into on vähän mysteeri. Auto, kesämökki ja muu omaisuus vakuutetaan aina, mutta ei metsää. Keskikokoiseen metsään saa vuotuisen palovakuutuksen yhden tukkipuun hinnalla, Pekurinen mainostaa.

Pekurinen muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsissa jo lähes 90 prosenttia yksityisistä metsistä on vakuutettuja.

Ilmastonmuutos luomassa riskejä?

Erilaisten metsävakuutusten kirjo on suuri. Vakuutuksia tehdään ainakin metsäpalojen, myrskyjen, lumen ja hyönteisten turvaksi.

– Peruuttamaton ilmastonmuutos tuo omat riskinsä metsänomistajien arkeen. Myrskyt, metsäpalot ja esimerkiksi tykkylumi-ilmiöt tulevat vuoren varmasti lisääntymään tulevaisuudessa, kun ilmasto on entistä epävakaampi, Pekurinen arvioi.

Pekurisen tietojen mukaan vuosikymmenen alussa riehuneen myrskyn jäljiltä vakuutusyhtiöt maksoivat 15 miljoonaa euroa korvauksia metsänomistajille.

– Toinen merkittävä myrsky tällä vuosikymmenellä toi metsänomistajille kahdeksan miljoonan euron korvaukset. Pyry-, Janika-, Unto- ja Manta-nimiset myrskyt ovat olleet metsille erityisen tuhoisia, Pekurinen muistuttaa.

Maa- ja metsätalousyrittäjät ovat suojautuneet keskivertoa paremmin vakuutuksilla.

– Aktiiviviljelijät vakuuttavat niin peltonsa kuin metsänsäkin hyvin. Maa- ja metsätilojen omistajat ovatkin vakuuttaneet metsiään huomattavasti enemmän kuin kolmanneksen, Saastamoinen kehuu.

Tavanomaiset ja odotettavissa olevat sääilmiöt on rajattu vakuutusehtojen ulkopuolelle.

– On esimerkiksi yleisesti tiedossa, että Pohjanmaalla joet tulvivat joka kevät, ja rakentaminen pitää suunnitella sen mukaan, Pekurinen sanoo.

Uusi varoitusjärjestelmä valmisteilla

Finanssialan keskusliitto kehittää yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa varoitusjärjestelmää, jolla saataisiin mahdollisimman aikaisin tietää, mikäli poikkeuksellisia sääoloja on odotettavissa.

– Vakuutuksen ostajalle saataisiin tieto esimerkiksi siitä, että pian on Suonenjoen alueelle tulossa raesade, ja sitä vastaan voisi koettaa varautua, Pekurinen sanoo.

Järjestelmä on alkuvaiheessa ja valmistuu todennäköisesti muutaman vuoden päästä. Tällainen järjestelmä on jo osittain käytössä viranomaistiedotteissa.

– Nämä viimeaikaiset ilmiöt ovat herättäneet tällaisen tarpeen vakuutusalalla. Meidän on tehostettava vahingontorjuntaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.