Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kiirehtii Euroopan uutta elpymisrahastoa – pitää onnistumisen edellytyksinä kokoa ja nopeutta

Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikan perustelut kestävät päivänvalon, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

EKP:n uskottavuus on noussut julkiseen keskusteluun tällä viikolla, kun Saksan perustuslakituomioistuin asetti EKP:n aiemman osto-ohjelman kyseenalaiseen valoon vaatimalla keskuspankilta tarkempia selvityksiä siitä, miten sen rahapolitiikka pysyy suhteellisuuden rajoissa.

Pääjohtaja Rehn istuu EKP:n neuvostossa, joka päättää keskuspankin rahapolitiikasta. Hän korostaa EKP:n itsenäistä asemaa ja muistuttaa osto-ohjelmien kuuluvan keskuspankin rahapolitiikan työkalupakkiin.

Saksalaispäätöksellä ei hänen mukaansa ole välittömiä vaikutuksia EKP:n toimintaan.

Perustuslakituomioistuimen päätös on kuitenkin poikkeuksellinen, koska se haastoi Euroopan unionin tuomioistuimen aiemman linjauksen. EU-tuomioistuimen ennakkopäätös piti EKP:n vuonna 2015 alkanutta osto-ohjelmaa oikeudellisesti hyväksyttävänä keskuspankin tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Rehn pohtii, että saksalaispäätös nostaakin esiin laajemman kysymyksen eurooppalaisen järjestelmän toimivuudesta.

–  Kansalaisena totean vain, että tässä mennään perimmäisten kysymysten äärelle Euroopan oikeusjärjestyksen ja sopimusjärjestelmän kannalta, Rehn sanoo STT:lle.

Hän muistuttaa, että koko EU-yhteistyö nojaa siihen, että EU-tuomioistuin tulkitsee eurooppalaisten instituutioiden toimintaa ja lainmukaisuutta.

–  Tästä periaatteesta tinkimisellä olisi hyvin kauaskantoisia ja Euroopalle kielteisiä seurauksia.

Pelkkä rahapolitiikka ei riitä ratkaisuksi

EKP:n toimilla on suuri vaikutus siihen, miten Eurooppa selviää koronaviruspandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Keskuspankki on tähän mennessä ilmoittanut ostavansa valtioiden ja yritysten lainapapereita yli 1000 miljardin euron edestä.

Mikä merkitys EKP:n rahapolitiikalla on tavallisen suomalaisen elämän kannalta? Rehn vastaa, että keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka, kuten osto-ohjelmat, pitää yllä suotuisia rahoitusolosuhteita ja alhaisia korkoja vaikeiden aikojen keskellä.

Näin keskuspankki mahdollistaa osaltaan sen, että esimerkiksi asunto- ja yrityslainojen korot pysyvät matalina sekä sen, että suomalaisilla pankeilla riittää luotonantokapasiteettia.

Rehn kuvailee EKP:n toimineen "voimalla ja nopeasti" kriisinratkaisussa. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan muita yhteisiä eurooppalaisia toimenpiteitä.

–  Kriisin akuutissa vaiheessa tarvitaan suotuisten rahoitusolojen turvaamiseksi keskuspankin lisäksi julkisen vallan takauksia, avustuksia ja muita toimia, jotka auttavat yrityksiä ja muita selviämään vaikeimman vaiheen ylitse.

"Elpymisrahasto ei saisi myöhästyä"

EU-komissio ja EU-jäsenmaat ovat tehneet tahoillaan useita toimia, joilla koronaviruskriisin talousvaikutuksia on pyritty tasaamaan.

Seuraava suuri askel on kookkaan elpymisrahaston luominen. Rahastoa on sommiteltu EU:n budjetin eli monivuotisen rahoituskehyksen yhteyteen.

Rehn sanoo, että rahaston pitää olla kooltaan niin mittava, että se todella tukee Euroopan taloutta ja vaikuttaa myönteisesti myös odotuksiin.

–  Toinen menestymisen edellytys on, että elpymisrahasto ei saisi myöhästyä. Ei päätöksenteko eikä toimeenpano, Rehn hoputtaa.

Rahaston koosta, rahoituksesta tai toiminnasta ei ole vielä sovittu. Komissiolta odotetaan päivitettyä esitystä rahoituskehyksestä ja elpymisrahastosta lähiaikoina, mutta julkistuksen tarkkaa ajankohtaa ei ole kerrottu julkisuuteen.

Rehn pitää rahaston liittämistä EU:n budjetin yhteyteen mielekkäänä tapana edetä, sillä mallia on testattu jo eurokriisin aikoina.

–  Kun pitää päästä nopeasti liikkeelle, niin silloin kannattaa käyttää testattuja toimintamalleja, eikä luoda uusia instituutioita.

Eurokriisi opetti toimien mittaluokasta

Rehnillä on vankka kokemus eurooppalaisesta kriisinratkaisusta. Eurokriisin aikaan hän oli talous- ja raha-asioista vastaava EU-komission varapuheenjohtaja.

Viikonloppuna tulee kuluneeksi tasan kymmenen vuotta eräästä unettomasta yöstä, jolloin Brysselin EU-kortteleissa sommiteltiin Rehnin johdolla lähes tyhjästä uutta vakausvälinettä kriisin hallitsemiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi.

Yksi oppi eurokriisistä on Rehnin mukaan se, että toimien on oltava riittävän suuria, jotta paniikki rahoitusmarkkinoilla rauhoittuu. Hän arvioi, että koronakriisissä sekä EKP:n että Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin toimet ovatkin olleet huomattavasti mittavampia kuin finanssi- tai eurokriisin alkuvaiheissa.

–  Se on edesauttanut rahoitusjärjestelmän vakautumista, vaikka siellä esiintyy edelleen turbulenssia.

Vaikka koronakriisin ja eurokriisin taustalla olevat syyt ovat hyvin erilaisia, Rehn näkee kriisien vaikutuksissa samankaltaisuuksia.

–  Molemmat synnyttävät samankaltaisia oireita vähän eri järjestyksessä. Molemmissa tapauksissa on tärkeää, että pitää kyetä estämään rahoitusjärjestelmän hyytyminen, joka romahduttaisi reaalitalouden.

Rehn varoittaakin, että koronakriisi voi johtaa konkurssiaaltoihin ja suurtyöttömyyteen, jos vastatoimet eivät ole riittävän voimakkaita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Talous

Divaritoiminnassa kivijalkaliike säilyy pääpaikkana – Nettikaupalla on tärkeä rooli täydentäjänä, mutta kanta-asiakkaat asioivat liikkeissä

Yhdysvaltain ja Ranskan digiverokiista jatkuu – USA julkisti uusia tullimaksuja 1,3 miljardin dollarin erälle ranskalaistuotteita

Keskolta myönteinen tulosvaroitus koko vuodelle – Kehitys on ollut odotettua myönteisempää rauta- ja päivittäistavarakaupassa

Tapahtumat kuin agenttiromaanista: Wirecardin maan alle painuneella johtajalla yhteyksiä salaisiin palveluihin – levitti tietoja Itävallassa ja Britanniassa

Asuntokaupat palasivat kesäkuussa edellisen vuoden tasolle – "Ostajien ja myyjien luottamus markkinaan on nyt palautunut"

Panimoliiton uudeksi johtajaksi Tuula Loikkanen – edeltäjä lähti ministerin erityisavustajaksi

Keskolta positiivinen tulosvaroitus koko vuodelle – kurssi ampaisi nousuun Helsingin pörssissä

Perinteikäs Ruthin leipomo siirtyy tänään isältä pojalle – Joonas Mäkinen, 31, hyppää jyväskyläläisen perheyrityksen puikkoihin

Fiskarsin uudeksi toimitusjohtajaksi Nathalie Ahlström Fazerilta

Teollisuuden näkymät synkkenivät toukokuussa: uudet tilaukset romahtivat runsaan neljänneksen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.