Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna tasan prosentin – taantuman uhka on todellinen

Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna tasan yhden prosentin, kertoo Tilastokeskus. Viimeisellä vuosineljänneksellä kasvu hidastui, sillä työpäiväkorjattu bkt kohosi vain 0,4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vahvinta kasvu oli toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä.

Loka-joulukuussa bruttokansantuote pieneni kuitenkin 0,7 prosenttia heinä–syyskuuhun verrattuna. Talouden katsotaan olevan taantumassa, jos bkt supistuu kahdella vuosineljänneksellä peräjälkeen.

Loka–joulukuun lukujen perusteella taantuman uhka on todellinen, sillä koronavirusepidemia leikannee talouskasvua kuluvalla vuosineljänneksellä.

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan vuoden 2019 lopun talouskasvu oli odotettua hyytävämpää.

–  Muutamat muut mittarit, kuten loivasti nouseva työllisyyskehitys, ovat kuitenkin kertoneet melko vakaasta kehityksestä, Kuoppamäki kertoo tiedotteessa.

Hän pitää investointien supistumista bkt-julkistuksen heikoimpana lenkkinä. Teollisuus ei uskalla investoida, ja tutkimuspanostukset vajoavat.

–  Vuodelta 2020 ei voi odottaa merkittävää parannusta. Kuluvan vuoden talouskasvu on alkanut varovaisissa merkeissä kotimaiseen kysyntään luottaen. Kotitalouksien ostovoima nousee onneksi edelleen, mutta viimeisimmät luottamusmittarit kertovat kaupan ja palvelualojen yritysten näkevän tilanteen hauraana, Kuoppamäki kertoo.

Hänen mukaansa koronaviruksen jyllätessä viennin kehitys saattaa heikentyä aiemmin odotettua nopeammin. Samaan aikaan talouskasvun eväät ovat tyrehtymässä työikäisen väestön supistuessa ja investointien laahatessa rakenteellisesti, ellei hallitus onnistu nostamaan työllisyysastetta ja lisäämään tuottavuutta parantavia investointeja.

–  Eväät talouskasvuun ovat laihat tänä vuonna, ja Suomen talous yrittää pinnistellä taantuman yläpuolella.

Suomi ei ole immuuni euroalueen heikkoudelle

Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen arvioi tiedotteessa, että koko viime vuoden talouskasvu oli selvästi aiempia arvioita heikompi.

–  Maailmantalouden näkymät ovat riskien värittämät. Iso kysymys on tietenkin, miten paljon koronaviruksen torjuntatoimet tulevat leikkaamaan maailmantalouden kasvua vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, Hirvonen sanoo tiedotteessa.

Jos koronavirus leviää laajamittaisesti euroalueella, sen torjuntakeinot tulevat hänen mukaansa leikkaamaan euroalueen talouskasvua. Tällaisessa tilanteessa Suomi ei olisi immuuni euroalueen talouden heikkoudelle, ja se näkyisi myös Suomessa ennustettua heikompana talouskasvuna tänä vuonna.

Vienti kasvoi alustoimituksen vetämänä

Tilastokeskus korjasi heinä–syyskuun lukemia selvästi alaspäin. Tarkentuneiden tietojen mukaan bkt kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 1,9 prosenttia vuoden takaisesta. Alkuperäiset luvut olivat 0,7 prosenttia ja 2,2 prosenttia.

Vienti lisääntyi loka–joulukuussa 8,2 prosenttia ja tuonti väheni 0,7 prosenttia vuoden takaisesta. Yksityinen kulutus kasvoi, mutta investoinnit ja julkinen kulutus supistuivat.

Viennin kasvua selittää pitkälti suuren Costa Smeralda -risteilijän luovutus tilaajalle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.