Suomen elintarvikeviennin painopiste on yhä raaka-aineissa – yritystä muutokseen on ilmassa

EU-jäsenyyteen asti Suomen ruokamarkkinat olivat melko suljetut, ja elintarvikeyhtiöiden kilpailukyky oli 1990-luvulla heikko.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi pitää positiivisena, että Kesko yrittää laajentua Kiinan markkinoille. Hänen mukaansa Suomen elintarviketeollisuuden ongelmana on ollut, että täältä on viety kovin vähän elintarvikkeita suoraan kuluttajille.

– Vientiin ei ole kauheasti panostettu. Se on ollut vähän sellainen ylipaineventtiili, lähinnä on viety ylitarjontatilanteessa pakosta suhteellisen alhaisen katteen tuotteita. Nyt on yritystä, että pystyttäisiin viemään parempikatteisia tuotteita, Niemi kertoi.

Niemen mukaan Suomessa ei juuri ole monien muiden Euroopan maiden kaltaisia perinteitä valmiiden kuluttajatuotteiden viennissä. EU-jäsenyyteen asti Suomen ruokamarkkinat olivat melko suljetut, ja elintarvikeyhtiöiden kilpailukyky oli 1990-luvulla heikko.

– EU-jäsenyyden ensimmäiset 20 vuotta olivat aika lailla sellaista puolustustaistelua, että keskityttiin lähinnä pitämään kotimarkkinat hallussa. Ja siinä on aika hyvin onnistuttukin, Niemi kertoi.

Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää tärkeänä, että suomalaisen elintarvikeviennin painopiste muuttuu. Jo nyt Suomesta viedään Kiinaan esimerkiksi kauratuotteita, sianlihaa ja munatuotteita.

– Raaka-aineiden viennin lisäksi meidän täytyy siirtää painopistettä korkean lisäarvon tuotteiden vientiin, Leppä sanoi perjantaina Keskon tiedotustilaisuudessa.

Leppä kuvaili yhteistyötä kiinalaisen verkkokauppajätti Alibaban kanssa historialliseksi hetkeksi. Hänen mukaansa suomalaisten tuotteiden turvallisuus ja korkea laatu ratkaisivat niiden pääsyn Aasian ostovoimaisille ja laatutietoisille markkinoille.

– Kansainvälisillä markkinoilla emme voi kilpailla hinnalla, vaan laadulla. Laatutietoisuus on Aasian markkinoilla erittäin korkealla tasolla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

K-ryhmä vie suomalaisruoan klikkauksen päähän kiinalaiskuluttajasta