Suomen tutkimus- ja tuotekehitys pudonnut kelkasta, kertoo barometri

Suomessa harjoitettu tutkimus- ja tuotekehitys on jäänyt jälkeen vertailumaista, ilmenee Tekniikan akateemisten (TEK) ja VTT:n teknologiabarometrista.

Panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat laskeneet jo 10 vuoden ajan vertailumaihin nähden. Lasku jatkuu edelleen.

Vertailumaat ovat Ruotsi, Tanska, Hollanti, Saksa, Britannia, Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea.

Suomessa tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus kääntyi kuitenkin viime vuonna jyrkän pudotuksen jälkeen kasvuun, vaikka suhteellinen osuus painui. Vuonna 2009 osuus bruttokansantuotteesta oli 3,8 prosenttia, mutta vuonna 2017 vain 2,8 prosenttia.

Yritysten panostukset ovat supistuneet suhteessa enemmän kuin julkisen sektorin. Yritysten investoinnit ovat pudonneet vertailumaiden joukossa sijalta kaksi sijalle seitsemän.

–  Suomen tk-investointien radikaali suunnanmuutos on elintärkeää kestävän kasvun vahvistamiseksi ja globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Valtion tk-investoinnit vaikuttavat myös suoraan yksityisen sektorin investointihalukkuuteen, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara tiedotteessa.

Suomessa soudetaan ja huovataan

TEKin ja VTT:n mukaan Suomessa soudetaan ja huovataan tutkimuksessa ja tuotekehittelyssä verrattuna Ruotsiin. Ruotsissa tutkimus ja tuotekehitys on yksi talouden kulmakivistä.

–  Suomalainen innovaatiopolitiikka on 2010-luvulla ollut ennakoimatonta ja kokonaiskuva on puuttunut. Esimerkiksi Business Finlandin yrityksille suunnattua rahoitusta on vuoroin leikattu ja lisätty. Ruotsissa innovaatiopolitiikkaa tehdään pääministerin johtamana ja innovaationeuvoston ohjauksessa, arvioi TEKin Pekka Pellinen.

Hänen mukaansa tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminta kuihtui Suomessa viime hallituskaudella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.