Suomessa on juhannuksena 2020 enää 130 osuuspankkia, sanoo pääjohtaja Ritakallio

Sääntelyn lisääntyminen, kannattavuus ja asiakkaat ovat ajamassa 26 fuusioon.

Itsenäisten osuuspankkien määrä tulee vähenemään jopa neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä. OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio sanoo, että neljäsosa 156 osuuspankista on mukana jossain rakennejärjestelyssä.

– Jos kaikki hankkeet, jotka on julkistettu, tai vielä työpöydällä olevat fuusiot menevät maaliin, osuuspankkien lukumäärä on 130 juhannuksena 2020.

Ritakallio kertoo, että osuuspankkeja, silloisia osuuskassoja oli enimmillään 1930-luvulla 1 400. Vähitellen määrä on tasaisesti laskenut.

Kolme syytä

Ritakallion mukaan nykyisen kehityksen taustalla on kolme asiaa. Pankkeihin kohdistuva sääntely on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana. Tämä rasittaa suhteellisesti eniten pieniä pankkeja, joiden toimitusjohtajien aikaa menee tosi paljon hallinnollisiin tehtäviin.

– Toinen asia on kyky palvella asiakkaita vaativissakin tilanteissa.

Tällä pääjohtaja tarkoittaa sijoituspalveluja. Sama osaamisvaade liittyy myös yritysten ja maatalouden rahoittamiseen. Tilakoko on kasvanut ja ne ovat muuttuneet pk-yrityksiksi.

– Kolmas on se, että liiketoimintaa pystytään tekemään kannattavasti. Perusperiaatteena on, että asiakasliiketoiminnan pitää olla kannattavaa, Ritakallio sanoo ja jatkaa, että joillakin pankeilla asiakasliiketoiminta on heikko suhteessa kuluihin.

Google ja Facebook haastavat

Ritakallio ei lähde kommentoimaan OP-ryhmän strategian muutosta ja sitä, onko siinä poukkoiltu liikaa, mistä hän varoitti väitöskirjassaan.

– Minä arvioin tätä päivää ja tulevaisuutta, en menneisyyttä. OP:n strategia on ollut hyvin pitkäjänteistä, kun katsotaan sadan vuoden historia. Meidän missiomme, perustehtävämme, ei ole muuttunut miksikään: tuottaa hyvinvointia omistaja-asiakkaille ja toimintaympäristöön.

Suurimpana haasteena Ritakallio pitää hyvän kilpailukyvyn säilyttämistä. Tässä haasteena on jäykkyys, mahdolliset rasitteet kulurakenteessa sekä vanhat tietojärjestelmät, jotka halutaan saada ketterimmiksi samoin kuin koko 12 000 ihmisen organisaatio.

– Meitä haastetaan monesta suunnasta. Meitä haastavat isot teknologiajätit Google, Amazon, Facebook ja Alibaba. Toisaalta on pieniä startup-yrityksiä, jotka yrittävät tulla pienelle ja kapealle alueelle.

Luotettavuus ratkaisee

Ritakallion mukaan OP-ryhmän vahvuutena on lähes 4 miljoonaa asiakasta, joista 1,9 miljoonaa on omistaja-asiakkaita. Toisena vahvuutena on luotettava ja tunnettu brändi. Omia pääomia löytyy 12 miljardia euroa.

– Googlen ja Facebookin haaste on se, että niillä on kyllä pääomia, mutta ei luotettavaa brändiä. Pienten yritysten haaste on se, ettei niillä ole omia pääomia, neljää miljoonaa asiakasta eikä luotettavaa brändiä.

Digikoulutusta ikääntyneille

Ritakallion mukaan tulevan kehityksen ratkaisee viime kädessä asiakas. Osuuspankkien konttoreissa käy vuosittain noin 5 miljoonaa asiakasta eli reilut 400 000 asiakasta kuukaudessa. Yhdessä konttorissa käy keskimäärin 60 asiakasta päivässä.

– Verkkopankissa on kuukaudessa 9 miljoonaa kirjautumista. Se on mennyt jo alaspäin, koska mobiiliaplikaatiot kasvavat. Tammikuussa mobiilissa oli yli 22 miljoonaa käyntiä.

Ritakallion mukaan OP-ryhmässä mietitään koko ajan, miten ikääntyneet pysyvät muutoksessa mukana. Pankki järjesti viime vuonna yli 800 tilaisuutta digi-palvelujen käytöstä, jotka oli suunnattu yli 70-vuotiaille.

Entinen eläkejohtaja kertoo perehtyneensä ikääntymiseen ja muistuttaa, että ihmiset elävät yhä vanhemmiksi ja pysyvät virkeinä yhä pidempään.

– Harva yli 80-vuotias alkaa käyttää digitaalisia palveluja, mutta 70-vuotiaat ovat jo eläneet aktiiviaikansa digitaalisessa maailmassa. Tulevaisuuden kahdeksankymppisille digitaaliset palvelut eivät ole enää ongelma.

Ritakallion muistuttaa, että myös fyysisiä palveluja on tarjolla 2020-luvulla. Nuoret ja vanhat haluavat asioida pankissa asuntolaina- ja sijoitusasioissa.

Kuka nostaa neljä kerta kuussa käteistä?

– Meitä ohjaa vain se, miten asiakaskäyttäytyminen muuttuu, Ritakallio vastaa kysymykseen kassapalveluiden supistumisesta.

OP muutti hiljattain automaattinostot maksullisiksi. Ritakallio kuitenkin muistuttaa, että omistaja-asiakas saa nosta pankkiautomaatilta rahaa ilmaiseksi 8 kertaa kuukaudessa eli 96 kertaa vuodessa ja muutkin asiakkaat 48 kertaa vuodessa.

– Kuinka moni asiakkaistamme nostaa enemmän kuin neljä kertaa kuussa käteistä, kuusi prosenttia, Ritakallio vastaa kritiikkiin automaattinostojen maksullisuudesta.

Riskienhallinta ja moraali sidoksissa

Vanhuspalvelukeskustelun yhteydessä on puhuttu hoivayritysten moraalista. Ritakallio ei lähde arvioimaan yrityksiä, mutta sanoo, että OP-ryhmän lähtökohtana on se, että rahoitettavat asiakasyritykset toimivat vastuullisesti.

–  Tämä liittyy riskienhallintaan ja vastuullisuuteen. Rahoittajan kannalta on riski, jos se rahoittaa hankkeita, joissa toimitaan lain tai yhteiskunnassa hyväksyttyjen periaatteiden vastaisesti. Silloin on riski siitä, ettei rahoja saada takaisin.

– Myös sijoitustoiminnassa lähdetään siitä, että sijoituskohteet noudattavat vastuullisuuteen liittyviä periaatteita.

Ritakallio ei osaa suoraan sanoa, onko OP-ryhmä saanut uusia asiakkaita niistä pankeista, joilla on ollut yhteyksiä veroparatiiseihin.

– Emme seuraa sitä sillä tavalla, mutta viime vuonna kasvatimme markkinaosuutta kaikilla keskeisillä aloilla. Kait se jostain siirtymästä kertoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .