Tässä on puolen Suomen mediamoguli

Salaisesta asiasta kannattaa joskus keskustella niin julkisesti, ettei kukaan osaa epäillä mitään. Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi neuvotteli maaliskuun lopulla toteutuneesta Suomen Lehtiyhtymän ostosta kansanedustaja Eero Lehden (kok.) kanssa myös eduskunnan kabinetissa.

– Moni vitsaili yrityskaupoista, kun näki meidät yhdessä, mutta varmaankin ajatteli, ettei siellä oikeasti kauppoja tehdä, sanoo Kangaskorpi, joka toimi eduskunnassa kansainvälisten asiain neuvoksena vuosina 1993–2009.

Neuvottelupaikan valinta kertoo paljon Kangaskorvesta. Voi vain kuvitella, että hän näki tilanteessa sopivasti draamaa, josta hän nauttii.

– Vesa-Pekka rakastaa tilanteita, joissa hän aiheuttaa hämmennystä, sanoo ystävä yli kahden vuosikymmenen kokemuksella.

Ujo keskustelija

Hämmennystä Keskisuomalaisen tekemä ostos aiheuttikin. Alan isoksi järjestelijäksi odotettiin enemmän Alma Mediaa ja Ilkka-Yhtymää, kun alan suurin Sanoma enemmänkin on vähentänyt kotimaisia mediaomistuksiaan.

Keskisuomalainen nousi suurten sarjaan: lehtibisneksessä kolmanneksi ohi Turun Sanomien, kaupunkilehdissä se on jopa Suomen suurin ja maakuntalehdissä kakkonen Alman jälkeen. Sähköisellä puolella verorahoitteinen Yle on ykkönen ja ruotsalaisomisteinen MTV3 kakkonen.

Kun Keskisuomalainen kasvoi 56 lehden omistajaksi, Kangaskorvesta tuli samalla Suomessa harvinainen media-alan kasvollinen omistaja, jolla on kiinnostavuutta Keski-Suomen ja Pohjois-Savon ulkopuolella.

Suomessa on ollut pula kasvollisista media-alan omistajista Sanoman Aatos Erkon kuoleman jälkeen. Nyt Sanomien kasvoksi on nostettu mediabisnekseen laajentanut Koneen suuromistaja Antti Herlin. Turun Sanomat puolestaan tunnetaan Ketosten yhtiönä, Karjalaista julkaisevan Pohjois-Karjalan Kirjapaino Laakkosten yhtiönä.

Kangaskorvesta julkisuus ei saa kaikkien alojen erikoisasiantuntijaa, vaan paremminkin hieman ujon keskustelijan, joka ensin saattaa vaikuttaa enemmänkin töksäyttelijältä. Tarkemmassa keskustelussa varovaisen ulkokuoren takaa paljastuu syvällisempi mies.

Kangaskorpi tykkää sutkautella erilaisissa tilanteissa, niin neuvotteluissa kuin työpaikan käytävilläkin.

– Ne voivat herättää monenlaisia tuntemuksia. Olen kuitenkin oppinut, että se mikä tuntuu itsestä hauskalta, ei välttämättä tunnut toisesta samalta.

Ystävän mukaan Kangaskorven huumori on vaikeaa sellaiselle, joka ei tätä tunne.

– Vesa-Pekan etiikka on kuitenkin syvissä juurissa. Hän ei tee kovia ratkaisuja tuntematta kipua siitä, mitä on tekemässä.

Kangaskorpi itse sanoo vierastavansa ”turhaa lätinää ja retoriikkaa” – monen yritysjohtajan innokkuutta puhua arvoista silloinkin, kun kiiltokuvan takana ei ole oikeasti sisältöä. Hän sanoo arvostavansa ruotsalaistyyppistä keskustelevaa johtamista, kunhan siihen yhdistyy selkeä päätöksenteko.

– En usko pomottamistyyppiseen johtamiseen. On parempi keskustella kuin määrätä.

Luontainen siirtymä

Kangaskorpi tuli Keskisuomalaisen toimitusjohtajaksi kolme vuotta sitten tiukassa paikassa eduskunnasta, kun edellinen toimitusjohtaja Arto Tiitinen sai potkut näkemyserojen vuoksi. Hallituksen puheenjohtaja ja iso omistaja tuli johtamaan yhtiötä väliaikaisesti, mutta pian toimitusjohtajuus vaihtui niin pysyväksi kuin työ pörssiyhtiön johdossa voi olla.

– Lopulta siirto vanhasta uuteen oli luontainen. Olen tyytyväinen, että ratkaisu tuli tehtyä, vaikka median näkymät ovat aika vaativia.

Kangaskorven mukaan yhteistyö Keskisuomalaisen hallituksen puheenjohtajan Antero Vesterisen ja muun hallituksen kanssa on toiminut tosi hyvin.

– Hallitustasolla on syntynyt yhteinen strateginen näkemys, johon myös yrityskaupat perustuvat. Määrittelimme 2,5 vuotta sitten, että tarvitsemme ehdottomasti kasvua.

Keskisuomalainen osti viime kesänä viidenneksen muun muassa Etelä-Suomen Sanomia kustantavasta Esan Kirjapainosta. Suomen Lehtiyhtymän kanssa neuvottelut aloitettiin viime syksynä.

– Eero Lehden kanssa väljää keskustelua oli aiemminkin, mutta nyt löytyi yhteinen hintanäkemys, Kangaskorpi kertoo.

Ostetun yhtiön printtipainotteisuus ja Ylen vahva asema koettiin riskeiksi, mutta kasvumahdollisuudet Suomen vahvimmalla alueella painoivat enemmän vaakakupissa.

Kangaskorpi uskoo, että Suomen mediamarkkinan polarisoituminen jatkuu.

– Suomeen jää muutama vahva toimija, joista Keskisuomalainen on yksi, Kangaskorpi pohtii.

Hän arvioi, että joillakin maakuntalehdillä voi olla mediamurroksessa suuria vaikeuksia.

– Toisaalta paikallisen tiedon tarve ei katoa mihinkään.

Yhteistyötä jo nyt

Suomen Lehtiyhtymän osto tuo Kangaskorven mukaan hienon mahdollisuuden laajentaa konsernin digitaalista toimintaa. Hänen mukaansa toimituksellista yhteistyötä voidaan myös laajentaa.

– Lehdet toimivat kuitenkin erityyppisillä alueilla. Niiden omaleimaisuus ei saa vaarantua, hän korostaa.

Kangaskorven mukaan nopeimmin yhteistyö alkaa toimia konsernin seitsemän painon välillä.

Hän toivoo toimintojen nopeaa haltuunottoa.

– Vuoden päästä kaikkien työntekijöiden pitää tuntea olevansa samassa yrityksessä, hän linjaa yli 1·300 henkeä työllistävän konsernin tavoitetta.

Keskisuomalainen tekee nykyisin laajaa yhteistyötä Savon Sanomien, Karjalaisen ja Etelä-Suomen Sanomien kanssa. Karjalaisen kanssa yhtiöllä ei ole merkittäviä omistussidoksia.

Omat rahat kiinni

Keskisuomalainen kuuluu niihin harvoihin mediataloihin, joissa ei ole käyty laajoja yt-neuvotteluja vuoden sisällä. Tosin konsernin painoyhtiössä Lehtisepissä on menossa yt-neuvottelut.

– Pyrimme välttämään massiiviset yt-neuvottelut viimeiseen saakka. Olemme varovaisia rekrytoinnissa ja olemme muutenkin aina eläneet säästeliäästi. Pitää osata säästää oikeista kohteista ja viisaasti. Keskisuomalainen on aina karttanut ulkoista prameutta, hän sanoo.

– Vastuullisuus ei ole vain klisee. Pyrimme oikeasti toimimaan vastuullisesti, Kangaskorpi sanoo.

– Se, että omat rahat ovat kiinni yhtiössä, tuo erilaista vastuullisuutta.

Kangaskorvella ja hänen lähisukulaisillaan on liki 10 prosentin äänivalta Keskisuomalainen Oy:ssä. Hän omistaa itse noin 220 000 yhtiön osaketta. Yhden osakkeen hinta on tällä viikolla ollut 13,70 euron tuntumassa.

Riskinottajana hän sanoo pitkään olleen varovainen.

– Nykyinen tehtävä on opettanut, että hallittuja riskejä on otettava, toukokuussa 50 vuotta täyttävät konserninjohtaja sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.