Taantuma vaikuttaa: Tässä Suomi on ollut kärkimaita, nyt tahti hiipuu

Talouden apea vire näkyi viime vuonna myös patentti- ja hyödyllisyysmallihakemuksissa. Esimerkiksi hyödyllisyysmallihakemuksia jätettiin patentti- ja rekisterihallitukseen lokakuun loppuun mennessä vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona.

Toissa vuonna hakemuksia oli lokakuun loppuun mennessä jätetty 407, kun niitä viime vuonna jätettiin 381. Luku on kuusi prosenttia pienempi. Kaikkiaan hyödyllisyysmallihakemuksia jätettiin vuonna 2013 480 kappaletta.

– Vähennys ei ole dramaattinen, mutta kuitenkin pienempi. Myös patenttihakemusten määrässä oli laskua. Syytä on pohdittu, ja kyllä taloudellinen tilanne on yksi tekijä, pohtii johtava neuvontainsinööri Olli Sievänen patentti- ja rekisterihallituksesta.

Suomalaisten patentointiaktiivisuus on ollut perinteisesti varsin korkea. Sieväsen mukaan Suomi on asukaslukuun suhteutettuna patentoinnin kärkimaita.

– Me olemme innovatiivinen kansa. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana tekniikan kehitys on vienyt Suomea vahvasti eteenpäin. On satsattu innovointiin, tekniseen kehitykseen ja tuotteisiin, Sievänen pohtii.

Keksinnöille haluttaisiin suoja nopeasti

Viime vuosina markkinoille ja maailmalle yhä voimakkaammin rynnistäneet startup-yritykset ovat osaltaan luoneet uusia tarpeita myös patentointiin.

Joulukuun alussa patentti- ja rekisterihallituksessa lanseerattiin uusi kokeilu, nopeutettu patenttihakemusten käsittely, jossa patentinhakija saa teknisen välipäätöksen neljässä kuukaudessa hakemuksen jättämisestä.

– Startupien kaltaiset innovatiiviset uudet yritykset toimivat usein aloilla, joissa patentointi on tärkeässä osassa heti alkumetreillä. Patentin saaminen luo uskottavuutta myös rahoittajien silmissä, ja joillain aloilla rahoittajat suorastaan vaativat, että tekniikka on suojattu, jotta he panostavat yritykseen, Sievänen sanoo.

Maailmalle mielivät yritykset toivovat usein nopeaa hakemuskäsittelyä. Ensimmäinen tekninen välipäätös annetaan normaalissa patenttikäsittelyssä yleensä vuoden kuluessa, ja sen avulla hakija voi päättää, kannattaako patentointia jatkaa ulkomailla. Jatkossa ensimmäisen teknisen välipäätöksen voisi siis saada huomattavasti nopeammin.

– Kokeilulla on lähdetty vastaamaan asiakastarpeeseen. Patenttihakemuksen yhteydessä patentti- ja rekisterihallitus tutkii keksinnön uutuuden, ja tämän uutuustutkimuksen tulos on monelle hakijalle se tärkein asia kun lähdetään ulkomaille hakemaan patenttia. Suomessa tehdyn uutuustutkimuksen perusteella hakija tietää, onko keksintö uusi, onko sille mahdollista saada patenttia ja missä muodossa, Sievänen sanoo.

Keksinnön suojaaminen: Pelkkää ideaa ei voi patentoida

Patentoitavan keksinnön on oltava uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentin hakemista. Keksinnön omakin julkistaminen ennen patentin hakemista tekee siitä ”ennestään tunnetun”.

Keksinnön pitää lisäksi erota olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemistä. Ero ei saa olla niin pieni, että keksintö on itsestään selvä alan ammattilaiselle.

Keksinnön on oltava luonteeltaan tekninen ja ratkaistava jokin tekninen ongelma. Patentoitavan kohteen pitää olla esimerkiksi menetelmä, laite, tuote tai uusi käyttötapa.

Patentin lisäksi suojan voi saada tuotteen tai sen osan ulkomuodolle (mallisuoja) tai yrityksen valmistaman tuotteen tunnusmerkille (tavaramerkki). Lakisääteinen oikeus kirjalliseen tai taiteelliseen teokseen on voimassa ilman erillistä hakemista (tekijänoikeus).

Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .