Takaaja päätyy asuntolainan maksajaksi enää harvoin

Pankilta vaaditaan vastuullisuutta, vaikka asiakas ajautuisi maksuvaikeuksiin

Takaaja päätyy nykyään asuntolainan maksajaksi vain poikkeustilanteessa. Tätä mieltä ovat sekä pankit että Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Fine.

Lainojen ensisijaisena vakuutena on aina ostettava asunto, sanoo jaostopäällikkö Vesa Sainio Finestä.

Yhteydenottoja, joissa kerrotaan takaajan ajautuneen maksajaksi, tulee Sainion mukaan satunnaisesti. Yleensä kyse on tilanteesta, jossa on ostettu kallis asunto alueelta, jossa asuntojen arvo onkin laskenut niin, ettei myyntihinta riitä enää kattamaan lainaa.

– Takauksia ja pantteja antaa nyt sukupolvi, joka muistaa vielä 1990-luvun alun suuret kriisit. Kun omaisuutta kertyy nuoremmille, on syytä muistaa, että takaaminen ei todellakaan ole pelkkä muodollisuus, Sainio painottaa.

Lainakatot ja säännölliset lyhennykset ehkäisevät ongelmia

Viime vuosien finanssikriisissäkin vakuutena olleen asunnon myynti on yleensä riittänyt kattamaan lainasumman, sanoo Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.

Tähän on auttanut lainakaton lisäksi se, että Suomessa asuntolainoja lyhennetään.

– Riskissä ollaan yleensä vain ensimmäiset viisi vaaran vuotta. Sitten lyhennykset ovat tuottaneet sen verran puskuria, että vaikka maksukyky alenisi ja asunnon hintakin laskisi, lainasta selvittäisiin silti asunnon myynnillä, hän arvioi.

Jos velalliselle tulee maksuongelmia, tulee pankin suhtautua tilanteeseen vastuullisesti, ohjeistaa puolestaan Finanssivalvonta.

Asuntolainan takaaja löytyy yleensä omasta perheestä

Pankit ennakoivat yksityishenkilöiden antamien asuntolainojen takausten lisääntyvän entisestään, kun Finanssivalvonta kiristää lainakattoa heinäkuussa.

Pääsääntöisesti takaaja eli täytevakuuden antaja löytyy perheen sisältä: vanhemmista tai isovanhemmista. Osuuspankin ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen mukaan lainanottajan läheisen antama vierasvelkapantti on noin viidesosassa niiden myöntämistä asuntolainoista.

Nordean uusissa asuntolainoissa tällainen pantti oli viime vuonna vakuutena 12 prosentissa, laskee puolestaan Nordea kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller.

– Lainakaton myötä muiden vakuuksien käyttö lisääntyy. En pidä sitä riskinä, sillä Suomessa ihmisillä on paljon vapaata vakuusmassaa, siis velatonta omaisuutta, Miller sanoo.

Lainakatto tarkoittaa, että jatkossa lainaa voi saada 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta. Ensiasunnon ostajilla katto säilyy 95 prosentissa.

Pankit: Lyhentyvästä lainasta pantin voi vapauttaa

Suomalaisista noin 34 prosentilla on asuntolainaa. Keskimääräinen lainamäärä on 107 500 euroa, kertoo Finanssiala ry:n viimevuotinen tutkimus.

Käytännössä yksityishenkilön antama takaus on nykyään niin sanottu vierasvelkapantti, jossa takaaja antaa lainan vakuudeksi omaisuuttaan.

– Asunnon markkinahinnasta pankki kelpuuttaa vakuusarvoksi yleensä noin 75 prosenttia, kertoo Finanssivalvonnan lakimies Sanna Atrila.

Koska pantti kattaa vain osan lainasta, sen vapauttaminen on mahdollista lainan lyhentyessä suunnitellusti. Asiakkaan pitää tosin muistaa itse pyytää vapauttamista, pankeista myönnetään.

Periaatteessa takaajan antama lisävakuus pysyy voimassa koko laina-ajan, sanoo pääekonomisti Juhana Brotherus asumisen luototukseen erikoistuneesta Hyposta.

Hänen mukaansa pantin vapauttaminen tulee yleensä puheeksi silloin, kun lisävakuuden antaja ryhtyy itse asuntokaupoille tai tarvitsee vakuutta itse.

Osuuspankissa pantin vapauttaminen on neuvottelukysymys, sanoo pankkiliiketoiminnan liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen.

Kun takaaja halutaan vapauttaa, pankki tarkistaa yleensä asunnon myynti- ja vakuusarvon kehityksen ja velallisen maksukyvyn. Pölösen mukaan vakuuden vapauttaminen kesken lainakauden on mahdollista, vaikka asiaa ei olisi erikseen kirjattu sopimukseen.

– Pankkiin pitää voida luottaa ja pankin pitää ajatella myös sekä asiakkaan että vierasvelkapantin antajan etua.

”Pantin vapautus on bisnesmahdollisuus”

Nordean Millerin mukaan pantin vapauttaminen voisi olla pankeille jopa bisneksen paikka.

– Se on mahdollisuus kysyä, tarvitseeko ihminen vapautuvaa vakuutta vastaan muuta rahoitusta. Että onko haavetta mökistä tai veneestä. Sellaisten panttien, jota vastaan velkaa ei enää ole, hilloamisesta ei ole pankillekaan mitään hyötyä.

Pantin vapautuksen asianmukaisesti hoidetusta lainasta ei hänen mielestään pitäisi olla ongelma.

– Jos panttia vastaan ei ole enää velkaa ja asiakas haluaa sen vapauttaa, se pitää silloin vapauttaa, Miller sanoo.

Ylimääräisen vakuuden vapauttamiseen ohjaa myös luottolaitoslaki, jonka mukaan ylivakuuden vapauttamatta jättäminen on hyvän pankkitavan vastaista, muistuttaa jaostopäällikkö Vesa Sainio Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta (Fine).

Finen tehtävä on neuvoa pankki- ja vakuutusalan asiakkaita ongelmatilanteissa ja jo ennen päätöstentekoa.

– Selvintä olisi, jos velkakirjaan tai panttaussitoumukseen kirjattaisiin suoraan, missä vaiheessa pantin vapauttamisesta voidaan neuvotella, Sainio sanoo.

Tästä on kyse

Pelkkä ostettava asunto ei riitä vakuudeksi

– Lainakatto tarkoittaa, että asuntoa ei voi ostaa kokonaan lainalla niin, että vakuutena on vain ostettava asunto.

– Osa lainasta on katettava muulla tavoin. Vakuutena voi toimia esimerkiksi lainanottajan oma omaisuus tai yksityishenkilön antama vierasvelkapantti eli takaus.

– Pankin pitää selvittää takaajalle, millä perusteella häneltä voidaan maksua vaatia. Finanssivalvonta suosittaa, että pankki selvittää takaajalle myös, onko hän vastuussa koko velasta ja mihin saakka takaus on voimassa. Jos takaus kattaa vain osan lainasta, se tulee kirjata sopimukseen.

– Jos takaajan vastuun kestoa haluaa rajata, yksi vaihtoehto on yrittää neuvotella pankin kanssa lainan jakamisesta kahteen osaan. Tällöin isomman osuuden vakuutena on ostettava asunto ja pienemmän henkilötakaajan antama pantti. Pienemmän lainan voi pyrkiä maksamaan pois nopeammin, jolloin pantti vapautuu.

– Kaikki takausmallit voivat vaikuttaa esimerkiksi lyhennysvapaiden myöntämiseen, sillä pankki kysyy vapaaseen myös takaajan kannan.

Lähteet: Finanssivalvonta ja pankit