Talousasiantuntijat suosittelevat Suomelle tiukkaa finanssipolitiikkaa

Viisi ekonomistia laati valtiovarainministeriölle muistiot talous- ja työllisyyspolitiikasta.

Talousasiantuntijat suosittelevat Suomelle tiukkaa finanssipolitiikkaa vallitsevassa taloudellisessa korkeasuhdanteessa.

Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina viiden talouspolitiikan asiantuntijan arviot Suomen talous- ja työllisyyspolitiikasta.

Yhdistävä piirre asiantuntijoiden arvioissa on, että kaikki viisi ekonomistia suosittelevat Suomelle lähivuosina suhteellisen kireätä finanssipolitiikkaa.

Finanssipolitiikalla tarkoitetaan valtion harjoittamaa talouspolitiikkaa julkisen kulutuksen, julkisten investointien ja niiden rahoituksen osalta.

– Kun talouden elpyminen jatkuu, finanssipolitiikkaa on tarve kiristää. Julkisen talouden suhdanneluonteista tukea kotimaiselle kysynnälle ei talouden nykyisessä tilassa tarvita, ja mahdollisuus varautua julkisen talouden tuleviin haasteisiin on syytä käyttää hyväksi, kirjoittaa Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja.

– Tarvetta tukea talouden kokonaiskysyntää finanssipolitiikalla ei ole. Suotuisan suhdanteen myötä syntyvät tulot pitäisi käyttää vahvistamaan julkista taloutta, kirjoittaa puolestaan valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.

Aalto-yliopiston professorin Sixten Korkmanin mukaan nyt tulisi kiristää finanssipolitiikkaa laaja-alaisella toimenpidekokonaisuudella siten, että samalla kuitenkin suojataan perusturvaa ja lapsiperheitä sekä tehdään panostuksia inhimilliseen pääomaan.

"Lisäpanostukset koulutukseen ja tutkimukseen"

Keskuskauppakamarin talouspoliittisen neuvonantajan Johnny Åkerholmin mielestä korkeasuhdanne on oikea aika karsia julkisia menoja. Hänen mukaansa leikkauksia voisi tehdä etenkin yritystukiin.

– Mahdolliset lisäpanostukset on syytä kohdistaa talouden kasvupotentiaalia edistäviin toimenpiteisiin. Tämä koskee ennen kaikkea koulutusta ja tutkimusta, Åkerholm kirjoittaa.

Åkerhomin ohella myös Korkman ottaa muistiossaan kantaa yritystukien leikkaamisen puolesta, sillä hänen mukaansa yritystuet ovat yleensä markkinatalouden periaatteiden vastaisia ja kansantaloudellisesti tehottomia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Niku Määttäsen mukaan Suomen pitäisi pitkällä aikavälillä pyrkiä nykyistä vastasyklisempään finanssipolitiikkaan, esimerkiksi ohjaamalla julkisia investointeja nykyistä aktiivisemmin.

– Esimerkiksi julkisten rakennusinvestointien paremmalla ajoittamisella voitaisiin tasata rakennussektorin voimakkaita suhdannevaihteluita, Määttänen kirjoittaa.

Kajanoja, Korkman, Määttänen, Spolander ja Åkerholm laativat talouden ja työllisyyden nykytilaa sekä tulevaisuutta käsittelevät muistiot valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) pyynnöstä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.