Talousmurehtemisen maaotteluvoitto Suomelle – Pankinjohtaja Airaksinen: "Kodeissa pitäisi opetella puhumaan rahasta"

Suomalaiset ovat pessimistisimpiä pohjoismaalaisia oman taloudellisen tilanteensa suhteen. Odotukset raha-asioiden parantumiselle viiden vuoden päästä ovat heikentyneet, ja yli kolmannes ei usko eläkkeensä riittävän elämiseen.

Tämä selviää Danske Bankin tekemästä Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksesta, johon vastasi 3 000 suomalaista. Sama kyselytutkimus toteutettiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

– Tutkimuksen tavoitteena on herättää keskustelua varallisuudesta sekä rahankäytöstä, kertoo Jyväskylän Danske Bankin yksikköjohtaja Tarja Airaksinen.

 

Pessimistisyys omasta taloudellisesta tilanteesta on hiukan kasvanut viime vuodesta. Esimerkiksi lähes puolet vastanneista kokee, että omat menot ovat jatkuvasti suuremmat kuin tulot.

– Yksi selittävä tekijä on, etteivät ihmiset ole selvillä siitä, paljonko heillä on kuukausittain rahaa käytettävissä, Airaksinen sanoo.

Usko taloudellisen tilanteen heikkenemisestä viiden vuoden kuluessa on myös kasvanut.

Nuorilla on uskoa, että palkkatyöhön pääseminen auttaa eteenpäin, kun taas yli 65-vuotiaat tietävät eläköitymisen laskevan tuloja. 40 prosenttia vastanneista ei lainkaan luota siihen, että saisivat kartutettua riittävästi eläkettä itselleen.

– Ruuhkavuosia elävillä ja eläkeikää lähestyvillä on suuria unelmia eläkepäiviä varten. Siksi ollaan hyvin pessimistisiä siitä, että eläke ei pysty tukemaan näiden unelmien toteutumista, Airaksinen arvioi.

Tutkimustuloksissa on kuitenkin havaittavissa selkeä jakauma huolestuneiden ja huolettomien välillä.

– Kolme suurinta huolenaihetta ovat odottamattomat menot, eläkkeen riittämättömyys ja kyvyttömyys elää halutun kaltaista elämää. Kuitenkin jopa 16 prosenttia vastanneista katsoo, ettei heillä ole taloushuolia.

Vastanneiden pienemmät huolenaiheet jakautuvat tasaisesti varsin arkisten asioiden välillä. Pelätään työpaikan menetystä, mietitään asunnon hankkimista sekä perheen perustamista.

Valtaosalla ylimääräinen 100 euroa menisi säästöihin tai sijoituksiin, loput matkustelisivat, remontoisivat tai eivät osaa sanoa.

Vinkkejä taloudellisen mielenrauhan parantamiseen Airaksisella on niin nuorille kuin vanhoille.

– Ensinnäkin suomalaisissa kodeissa pitäisi opetella puhumaan rahasta. Jo lapsia tulee ohjeistaa rahankäyttöön ja itsenäistyville nuorille täytyisi puhua asioiden oikeilla nimillä tai siis numeroilla, Airaksinen sanoo.

Airaksisen mukaan paras keino tavoitella mielenrauhaa on selvittää faktat: tulot, menot, velat, lainat, unelmat ja kaikki omaan talouteen liittyvät asiat. Vaikka asiat eivät olisikaan kovin hyvin, niin tietoisuus raha-asioista on erittäin tärkeää.

– Nuorien kannattaa laittaa heti ensimmäisestä palkastaan rahaa säästöön, jo 20 euroa on iso raha. Eläkeläiset voivat miettiä esimerkiksi kesämökin omistamisen tarvetta.

Murehtimisen maaottelun voittaja on Suomi, jolla on ykkössija viidessä kymmenestä kategoriasta. Rauhallisimmassa mielentilassa raha-asioissa ovat tanskalaiset, toisena on Ruotsi ja kolmantena Norja.

– Vaikka kotitalouksien velkaantumisaste on OECD:n raportin mukaan Suomessa alhaisin, niin huolestuneisuus pitkän aikavälin veloista on samaa tasoa Tanskan kanssa.

Tanskan kotitalouksien velkaantumisaste on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .